PEDATTU SÄNKY AVAIN ONNEEN?

Keskisuomalainen kirjoitti eilen että sänkynsä petaavat ihmiset tuntevat itsensä onnellisiksi. Ehkä hiukan kärjistetty ja suoraviivaistettu lausahdus, mutta mielestäni siinä on kyllä vinha perä. Joskin omalta osaltani toivon ettei sängyn petaamattomuus kuitenkaan automaattisesti tarkoita ettei siitä huolimatta voisi olla onnellinen. Meillä kun sängyt pedataan pääasiassa vain viikonloppuisin, jos silloinkaan.
Makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa, ja täytyy tunnustaa että aamulla kun alakertaan lähtee, yläkertaan usein seuraavan kerran palaa vasta illalla nukkumaan mennessä. Eipä siis paljon petaamaton sänky silmiä särje.

Ymmärrän kyllä tuon pedatun sängyn onnellisuutta tuovan vaikutuksen. Itselleni on tärkeää että koti on pääosin järjestyksessä, tavarat paikoillaan ja pahimmat sotkut siivottu pois. Tavararöykkiöt, paperipinot ja muu epäjärjestys tuo omalla kohdallani kaaoksen helposti myös ajatuksiin. Ympäristössä joka on miellyttävä silmälle, myös ajatus tuntuu kulkevan esteettömämmin. 

Pimeänä vuodenaikana onnellisuutta ja iloa lisäävät (sen pedatun sängyn lisäksi) pienet asiat kuten kynttilät tai kukat. Joulukukkien sesonki on jo alkanut ja johan muutama ihana sipulikukka on minunkin pitänyt hankkia. 

Alla vielä kuva eräästä onnea tuovasta. Huonoinkin tuuli kääntyy kun tämä nappisilmä tulee kainaloon pyytämään rapsutuksia tai tuo palloa kutsuen leikkimään. 

Ihanaa sunnuntaita ja ensimmäistä adventtia!

VÄRITTÖMYYDEN KAIPAUS

Tuntuu että mitä värittömämpään suuntaan sisustus menee, sen parempi. Kaipaan ympärilleni rauhoittavia sävyjä ja harmonista tunnelmaa. Levoton sielu ja mieli rauhoittuu paremmin neutraalissa ja seesteisessä ympäristössä. Monochrome terminä kuvastaa kaiketi näitä sisustuspyrkimyksiäni. Ihan askeettisen värittömään ympäristöön en varmaankaan koskaan pääse, sillä aina välillä sitä haksahtaa pieniin väripilkkuihin. Kuten näihin ihaniin tummansinisiin pellavatyynyihin.

Erityisesti makuuhuoneessa hillityt sävyt ja melko askeettinenkin sisustus tuntuvat hyviltä. Sinnerlig -taso korkkikansineen on juuri sitä mikä tuntuu sisustuksessa mukavalta. Luonnollinen väri, yksinkertainen design ja pehmeä tuntu. Tuo korkkinen pinta tuntuu oikeasti ihanan pehmeältä, lämpimältä ja sileältä. Sanoisin että Sinnerlig-taso on ehdottomasti viime vuoden parhaita sisustushankintoja. Tuorein hankintani tuosta Ilse Crawfordin suunnittelemasta mallistosta on tuo kaunis keraaminen kannu. Se toimii mainiosti kastelukannunakin.

Uusin huonekasvihankintani, alle kympin maksanut Aralia on toistaiseksi viihtynyt uudessa kodissaan hyvin. Tykkään tuosta viidakkomaisesta vähän reuhahtaneesta ulkonäöistä ja toivon meille pitkää yhteistä taivalta. Kun ympäristö on selkeä ja vähäeleinen, kasvi saa rehennellä ulkonäöllään. Tämä Aralia sen osaa.

***

Toivottavasti pääsiäinen on sujunut teillä mukavasti. Minä suuntaan upeaan auringonpaisteeseen kävelylenkille jäälle.

-Liina

Ryhtiliike makuuhuoneessa

Makuuhuone on tila, jota harvemmin tulee sen ihmeemmin sisustussilmällä katseltua. Vaikka yritän (epätoivoisesti) pitää kotia järjestyksessä, niin makuuhuoneen kanssa ei ole ihan niin nuukaa. Sängyt ovat yleensä aina arkena petaamatta ja ikkunan alla oleva taso täynnä tyynyjä, päiväpeittoa ja keskenpitoisia vaatteita. Eikä edes mitenkään kovin siisteissä pinoissa. Liukuovikaapiston ovet ovat auki, paljastaen armottomasti siivottomat vaatekaappimme. Minä yritän pitää omaani järjestyksessä ja onnistun siinä  joskus hetken verran. Mieheni harvemmin. Ei ole niin tarkkaa nimittäin hänellä näiden asioiden kanssa.
Samaa huolettomuutta on ollut makuuhuoneen taulujen kanssa. Seinät ovat olleet täysin neitseelliset eikä vaivalla pakkeloituja ja maalattuja pintoja ole ruuveilla tai nauloilla pilattu. Pari viikkoa sitten kyllästyin riittävästi lipaston päällä lojuviin kahteen tauluun ja naputtelin seinään parit naulat.

Seinällä on ystävämme tilauksesta tekemä valokuvateos sekä samoin hänen kuvaamansa hääkuvamme. Lisäsin noiden kahden lisäksi kollaasiin kuvan tytöistämme, sekä muutamia graafisia mustavalkoisia kortteja. Ruskean pahvisydämen pienempi tyttäremme on itse tehnyt ja minulle antanut.

Ryhdikkyyttä melko vaaleaan tilaan sai Marimekon ihanilla lakanoilla, jotka ovat laadukkaita ja mielelläni niitä suosisin enemmänkin. Toistaiseksi meillä ei näitä harmi kyllä ole kuin näiden Pippurikerien lisäksi toiset, Kaivo-kuosiset.

Yöpöydällä odottaa edelleen pino lukemattomia kirjoja. Pitäisiköhän ryhdistäytyä niidenkin suhteen…

Reipasta alkavaa viikkoa!

-Liina

| Tyttären huoneessa |

 

Alma on oppinut kiipeämään portaat yläkertaan. Uninen tyyppi löytyykin lähes joka aamu jommankumman lapsen peiton alta. Kukapa sitä yksin haluaisikaan nukkua, kun on lämpimät pellavalakanat joiden alle lapsen kylkeen käpertyä.
Viikonloppuna tein isomman lapsen huoneessa pientä järjestelyä, yhteen nurkkaukseen tosin vain. Ihan näin pelkistetystä ilmeestä lapsi ei välitä ja kuvauksen jälkeen tutut heppajulisteet, Babylipsit ja muu tärkeä rekvisiitta löysivät tiensä omille paikoilleen String-pocket -hyllykköön mummilta saadun pärekorin ja minun vaarini täyttämän oravan kaveriksi.

Viime aikoina pimeä tuntuu vyöryneen päälle oikein kunnolla. Kellojen siirto pahensi asiaa ja tuntuukin ettei valoisan aikaan ehdi kotona oikein ollakaan. Tietää haasteita valokuvaukseen ja onpa näistäkin kuvista jo vähäinen valonmäärä havaittavissa. Eipä asialle minkään voi, joten täytyy vain tyytyväisenä sytytellä kynttilöitä ja nauttia siitä ettei kaapin alla vilistävät villakoirat juurikaan silmiin satu.

Leppoisaa alkanutta viikkoa!

-Liina

///

My daughter's room at the moment

"Uutta" makuuhuoneessa

 Makuuhuone on meillä huone jossa sisustaminen on sivuroolissa. Siellä lähinnä nukutaan, joten aika usein siellä vallitsee myös melkoinen kaaos ja ei kovinkaan harmoninen ja viimeistelty tunnelma. Siitäkin huolimatta pientä päivitystä on tuon huoneen sisustukseen mukava tehdä. Koska ruokapöydän alle löytyi uusi matto (siitä oma juttunsa myöhemmin), sieltä siirtyi vanha nukkamatto takaisin makuuhuoneeseen. Siellä se on ollut joskus ennenkin. Ja sitä ennen olohuoneessamme. Kiertolainen siis.

Ikean Sinnerlig-penkkiin olen yhä rakastunut. Se on muotokieleltään ja materiaaliltaan ihan täydellinen. Harmi vain, että arjessa se on usein hautautunut tyynyjen, vilttien ja päiväpeiton alle eikä siten aina pääse ihan oikeuksiinsa. Päiväpeittona tällä hetkellä on valkoinen vohvelikankainen Annon peitto, jonka hankin alennuksesta isomman lapsen huoneeseen. Hiukan laiska on lapsi vielä sänkyään petaamaan, joten päiväpeitto päätyi toistaiseksi meidän huoneeseemme.

 

Kummituspuun nostin vaihteeksi peikonlehden tilalle makuuhuoneeseen. Muuta muutosta ei taas tarvittukaan ja makuuhuone tuntuu taas melkein uudelta. Edelleenkin olen "kierrätyksen" kannattaja. Samat huonekalut ja sisustustavarat saavat ihan uuden elämän kun niiden paikkoja välillä vaihtelee. Ekologista ja erittäin kustannustehokasta sisustamista!

SINNERLIG-PENKKI | SINNERLIG LOVE

Olen jo pitkään etsinyt makuuhuoneeseemme penkkiä tai tasoa, jolle saisi laskettua keskenpitoiset vaatteet, koristetyynyt ja viltit. Milloin makuuhuoneessa on ollut yksittäinen tuoli, ulkokäytössä ollut puupenkki tai Artekin jakkara. Pysyvää ratkaisua ei tuntunut löytyvän, ennen kuin näin Ikean Sinnerlig-sarjan sohvapöydän. Ihan täydellisen kaunis ja muutenkin juuri sopiva ratkaisu makuuhuoneeseemme! Samaan sarjaan kuuluva ruukku on myös väriltään ja muotokieleltään juuri sopiva. Olisi halunnut pienempää kokoakin muutaman, mutta olivat pihulaiset päässeet loppumaan.

Sinnerlig on Ilse Crawfordin kädenjälkeä ja täytyy kyllä sanoa että sarjan tyyli sekä materiaalit iskevät minuun ihan täysillä. Luonnonmateriaalit houkuttavat yhä edelleen ja neutraali väriskaala on juuri sitä mitä kotiini haluan tuoda. Ennustan (tässä vaiheessa se on helppoa kun sarja on jo lanseerattu, heh) että Sinnerligistä tulee melkoinen hitti.

Leppoisaa viikonloppua, ihanat lukijani!

-Liina

I found a perfet bench (actually it is a coffee table) to our bedroom. It's from Ikea's new Sinnerlig-collection and i just love all pieces of it!

Lomalta paluun onnea ja uusi Tynellin designvalaisin

Pitkästä aikaa kotona! Loman jälkeen on aina yhtä ihanaa palata kotiin ja ihan ehdottomasti parasta on päästä nukkumaan omaan sänkyyn. Eipä sillä, oma sänkyhän se mökilläkin on, mutta silti. Koti on kuitenkin aina koti. Ennen lomaa vaihdan aina sänkyyn puhtaat lakanat, joten ensimmäinen yö kotona loman jälkeen on senkin takia erityisen hyvä. <3
Lomalla ei juuri kotona oleiltu ja siksikin kotiin paluu tuntuu taas todella mukavalta. Itse olen vielä huomisen lomalla, ja täytyy kyllä sanoa että olipa hyvä ratkaisu ottaa pari lomapäivää vielä tälle "ylimääräiselle" viikolle. Arkeen orientoituminen käy huomattavasti kivuttomammin kun muutaman päivän ehtii rauhassa kotona olla ja paikkoja järjestellä. Tänään olen saanut siivottua omani sekä lasten vaatekaapit (iso säkillinen vaatteita suoraan roskikseen, monta kassillista kirppikselle ja kaksi täyttä muovikassillista UFFille). Uskon että työvaatteiden etsiminen aamuhämärässä (ihan pianhan se hämärä jo koittaa) on huomattavasti helpompaa kun kaapissa ei ole kuin sellaisia vaatteita, joita oikeasti tulee pidettyä.

Vaatekaapista en sentään teille kuvaa ottanut, mutta uudesta valaisimesta kylläkin. Meille kotiutui alkukesästä uusi upea pöytävalaisin. Paavo Tynellin klassikko 9227 . Valaisin on kyllä pinnoiltaan aavistuksen elämää nähnyt, mutta tässä tapauksessa se ei haittaa vaan suorastaan kuuluu asiaan. Monta vuosikymmentä on tämäkin valaisin tainnut jo valaista. Väri on sopivasti musta-messinki. Sopii meille ihan täydellisesti! Kiitos kaunis sille, jonka kautta valaisin tiensä kotiimme löysi. <3

Valaisin on mielestäni ihan superkaunis, enkä ole vielä päättänyt mihin se lopullisesti sijoittuukaan. Se on ehtinyt olla jo olohuoneessa, työpöydällä sekä makuuhuoneessa. Kaikkiin sopii hienosti, joten saa nähdä mihin sen loppujen lopuksi laitan.

Ihan hiljaa vain kuiskaan, että vähän on alkanut hiipiä syksyn tuntua jo kotiin. Pellavalakanat saivat kavereikseen petrolinsinisen viltin ja koristetyynyt. Enää eivät pelkät vaaleat sävyt ja pastellit houkuttele. Ihan selvästi siis syksy lähestyy. Elättelen muuten toivetta, että rennot petaukset olisivat muodikkaita tästä ikuisuuteen. Sen verran laiskaa petaajaporukkaa meillä asustaa...

Yöpöydällä majailee Tynellin lisäksi suosikkilasini Hobstar, johon tyrkkäsin veden joukkoon muutamia sitruunamelissan lehtiä. Loman aikana yrttiviljelmäni oli suorastaan villiintynyt ja sitruunamelissaa kasvoi pläntillä ihan hirveänä pehkona. Siitä riitti myös vanhaan lääkepulloon kimpuksi. Elättelen toiveita, että kimppu levittäisi vienoa sitruunamelissan tuoksua myös huoneilmaan, mutta taitaapa tuo jäädä toiveeksi. Yhtä kaikki, ihan kivalta vihreä kimppu näyttää, tuoksulla tai ilman.

Käsirasva (Granitista, ihanan tuoksuista!) ja huulirasva (Joik, myydäänkö sitä Suomessa missään?) pysyvät näppärästi kauniissa Pentikin kulhossa. Materiaali muistuttaa erehdyttävästi marmoria, mutta epäilen sen olevan kuitenkin muuta kivitavaraa. Kaunis se on silti. Ostin sen alkukesästä Pentikin tehtaanmyymälän loppuunmyynnistä hyvällä alennuksella.

Suorastaan ihmeellistä, että vielä ei tunnu minkäänlaista loman loppumiseen yleisesti liittyvää ahdistusta. Muistan monena kesänä istuneeni viimeisenä lomapäivänä rantasaunan lauteilla ja itkeneeni vuolaasti loman ja kesän päättymistä. Ehkä haikeutta ei tullut tänä kesänä niin voimakkaana, koska myönnettävähän se on, että loma hiukan petti meidät säiden puolesta. Sellaisia ihan täydellisiä kesäpäiviä ja -iltoja oli kovin vähän ja kontrasti arjen ja loman välillä ei siten ole niin kamalan iso nyt.

Toivon kuitenkin että elokuu hellisi meitä lempeillä, hämärillä ja hitaasti viilenevillä illoilla. Mikään ei ole tunnelmallisempaa kuin istua terassilla kynttilöiden loimottaessa ja fiilistellä rauhassa päättyvää kesää ja alkavaa syksyä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Liina



Uudet tuolit - Kartell Masters

Hulluilta päiviltä bongasin meille ulkokäyttöön tuolit. Kartellin Mastersit ovat olleet vahva vaihtoehto ulkotuoleiksi, ja kun alennusta oli riittävästi, sain tehtyä päätöksen ja tilasin neljä tuolia kesää odottamaan. Enää puuttuu vain pöytä, jonka ääressä grilliherkkuja nautiskella... Pöydän kansilankut meillä jo on ja teräsrunkokin suunniteltu ja materiaalit hankittu. Rungon hitsaus olisi seuraava homma ja sen jälkeen päästään pöytää kasailemaan. Saapa nähdä minkälainen tulee!
Koska kesäiset säät ovat vielä kaukana, eikä se pöytäkään tosiaan valmis ole, tuolit majailevat vielä sisätiloissa. Yhdelle löytyi hyvä paikka makuuhuoneestamme.

Tuolilla lepäilee myös uusin sisustustyyny, jonka hankin reilu kuukausi sitten keväisempää fiilistä tuomaan. Vähän kyllä tuollaiset valokuvaprinttityynyt alkavat jo olla menneen talven lumia (vaikkakin harkitsen vielä sellaista ihanaa hevostyynyä...), mutta kuten sanottu, eipä näitä hankintoja trendit ensimmäisenä mielessä tehdä.

Valkoiset pellavalakanat ovat edelleen ihanat. Ainoa miinus niissä on se, että pölyävät selvästi puuvillalakanoita enemmän. En tiedä oletteko te muut huomanneet saman? Pölystä huolimatta tykkään pellavasta ihan hirveästi!

 

Saa nähdä minkä tuolin tähän tilalle keksin, kun viimein päästään näitä tuoleja ulkona käyttämään. Joku vanha penkki olisi ihana. Siihen saisi kivasti viikattua päiväpeiton ja ylimääräiset tyynyt (ja keskenpitoiset vaatteet) yön ajaksi. Sellaista ei ole vain sopivaa vielä vastaan tullut, mutta täytyypä pitää silmät avoinna kesällä kirpputoreja kierrellessä.



 

Mukavaa vaali-iltaa!

 

 

//

 

I bought new Kartell Masters chairs. We have planned to use them outside, only table is missing. At the moment one chair is in our bedroom, waiting summer getting closer.

 

Have a nice Sunday!

 

Liina

 

Ihana, ihana koti!

Jos jotakin hyvää loman loppumisesta haluaa löytää, niin se on ehdottomasti kotiinpaluu. Miten ne kaikki tuttuakin tutummat nurkat näyttävät niin tuoreilta ja ihanilta? Viikonkin loma jo riittää siihen että kotiin tultua kaikki näyttää ihan erilaiselta. Yksi erityisen fiksu juttu ennen lomaa, on kunnon siivous. Eipä tunnu mikään ihanammalta kuin leväyttää likapyykkiä täynnä olevat matkalaukut kodinhoitohuoneeseen, sulkea ovi tiiviisti perässä ja nauttia muuten niin siististä ja puhtaasta kodista. Ah, parhautta!

 

Eikä varmasti kaduta kotiin tullessa sekään, että ennen matkalle lähtöä väsymyksestä ja pakkauskiireistä huolimatta jaksoi vaihtaa lakanat. Mikä onkaan ihanampi tunne, kuin väsyneenä kellon ympäri matkustaneena voi kaatua omaan sänkyyn ja kääriytyä ihanan pehmeisiin puhtaisiin pellavalakanoihin!

 

Ja vaikka valmis aamiainen välillä aika luksukselta tuntuukin, niin kyllä se arkiaamu aika mukavasti omassakin keittiössä alkaa. Kahvi on ihan juuri sellaista, joksi sen on itse keittänyt ja kaurapuuro maistuu juuri sopivasti terveelliselle. Kuka nyt aina croissantteja, hilloja ja muita herkkuja jaksaisikaan. Tai vaikka jaksaisi, niin hohto se niistäkin pian katoaisi.

Yksi juttu kotoa vielä puuttuu, jota lapsetkin kaipaavat kovasti. Se on nimittäin Onni. Loman ajan karvanapa on ollut vanhemmillani hoidossa ja Into-kissaan totuttelemassa. Kuulemma pientä lähentymistä on ollut jo havaittavissa (enää ei ihan koko ajan yritä kissan kimppuun hyökätä, vaikkakaan eivät kyllä valvomatta samaan tilaan ihan vielä mahdu), joten siedätys jatkukoon vielä viikon.

 

Lempeää viikon alkua kaikille lomilta palanneille ja tietysti teille muillekin. Puss!

 

-Liina

Tekstiililöytö - muotoonommeltu aluslakana

Nyt löytyi jotakin sellaista tekstiilipuolella, josta olen aiemmin jäänyt aivan pimentoon! Mielikuvani muotoon ommellusta aluslakanasta on ollut hyvin negatiivinen, tai ainakin luulin sen olevan erittäin epäkäytännöllinen. Tästä syystä moiseen ei siis käytännössä ollut tullut tutustuttua aiemmin.
Pellavaista aluslakanaa etsiessäni (niitäpä muutenkin onkin tarjolla tosi vähän!) törmäsin H&M:n nettisivuilla muotoon ommeltuun pellavaiseen aluslakanaan. Korkeahkosta hinnastaan huolimatta päätin sitä testata ja tilasin pellavalakanoiden kaveriksi sen. Ja voi että, uusi aluslakanasuosikki löytyi heti!

Tässä kuvassa lakanoissa on jo useampi yö nukuttu, ja siltikin lakana on noin napakasti paikoillaan pysynyt! Kuvaaminen oli vähän haasteellista, sillä toisella puolella sänkyä nukkui äreähkö herra päiväuniaan, ja vaikka kauniisti pyysin häntä hiukan siirtymään, ei mokoma suostunut. Piti tyytyä kuvaamaan hyvin rajattuja kuvakulmia.

Lakana on superhelppo pedata paikoilleen ja luulen kyllä, että tavallinenkin muotoon ommeltu lakana tulee tämän testauksen perusteella tilaukseen laitettua!

Pastellisia sävyjä ei voinut muutama kuukausi sitten ajatellakaan. Nyt ne tuntuvat ihanan raikkailta ja keväisiltä! Ihan vielä en tosin kevään toivoisi tulevan, sillä joulusta asti olen käynyt kiitettävällä sinnikkyydellä hiihtämässä, melkeinpä sen kolme kertaa/viikko tahdilla. Hyvä minä! Eilenkin töiden jälkeen ladulle lähti päänsärkyinen ja työviikosta hyvin väsynyt ihminen. Takaisin palasi paljon reippaampi tyyppi ilman päänsärkyä.

Vielä ehdin toivottaa teille kaikille ihanaa ystävänpäivää! Ilman teitä tämä bloggailu olisi aika paljon tylsempää. <3

-Liina

//

I bought new fitted linen sheet from H&M and like it a lot!

Happy Valentines Day to You all! <3

Uusi vuosi

Suunnittelematon pitkä bloggaustauko nostaa rimaa tosi korkealle. Tuntuu ettei ole mitään järjellistä  kerrottavaa tai kuvattavaa. Testijakso Lightroom 5 -ohjelmastakin päättyi, eikä kuvia osaa enää Paint.net:illä muokata. Tai liekö koko kuvaamisen taito on unohtunut? Ainakin on selvää, ettei raw-tiedosto ja paint.net sovi hyvin yhteen.

 

Jollakin tämä kamala bloggausblokki on purettava, ja siispä rykäisen ulos vuoden 2015 ensimmäisen sisustushankinnan. Artekin pöytä (todennäköisesti 80-luvulta) löytyi Tori.fi:stä, ja sen alta myytiin pois Ikean työpöytä ja hyllykkö. Kelpo vaihtokauppa mielestäni. Lapselle kovasti vakuuttelin, että uusi pöytä on hienoa designia ja suuren Alvar Aallon suunnittelema. Toistaiseksi meni läpi, ja lapsi on uudesta pöydästä innoissaan.

 

Sain myös inspiraatiota tehdä nykyisen mäntyisen (sentään kuultovalkoinen) lastensängyn tilalle uuden diy-sängyn. Idea vaatii vielä hiukan kypsyttelyä, mutta ehkä ennen kesää? Muutoksia on toivottavasti tuolossa pienessä määrin myös olohuoneeseen, jonne nyt reilun kahden vuoden asumisen jälkeen olen sitten kuitenkin sijoittamassa tv:tä. Tv-huoneen pienelle sohvalle ei meinaa mahtua koko perhe kerralla leffaa katsomaan nimittäin. Olohuoneessa on valmiina iso Adean divaanisohva, sekä BoConceptin nojatuoli. Siihen komboon saa jo hyvin nelihenkisen pesueen elokuvailtaa viettämään. Tästä proggiksesta myöhemmin, mikäli se nyt suunnittelua pidemmälle etenee. Vaatii idean lisäksi myös vähän säästämistä.

 

No niin. Jospa tämä tästä. Joulut ja uudet vuodet menivät jo, niihin palaan lyhyesti myöhemmin mikäli saan kuvankäsittelykaluston kuntoon.

 

Toivottavasti teidän kaikkien uusi vuosi on alkanut suotuisissa merkeissä. Minä ainakin toivon uuden vuoden tuovan lisää rentoutta elämään, sujuvaa ja organisoitua arkea sekä välillä pieniä juhlahetkiä arjen keskelle.

 

-Liina



Muuto Silent

Rajallisista shoppailumahdollisuuksista huolimatta löysin Tanskan matkalta muutamia designtuliaisia itselleni ja lapsille. Yksi niistä oli Muuton Silent maljakko. Maljakko on todella sympaattisen muotoinen; moderni ja selkeä, mutta silti jotenkin kauniin pyöreä.

Nappasin maljakkoon yhden kuivahtaneista terassihortensian kukista. Alunperin väri oli valkoinen, mutta vihertävänpunaiseksi se on syksyn (ja unohtuneen kastelun?) myötä muuttunut. Ei haittaa, kaunis silti.

En malttanut odottaa valoisaa kuvaushetkeä, vaan iltahämärässä ilman jalustaa muutaman rakeisen kuvan. Ei haittaa, vaasi on kaunis huonosti kuvattunakin. Taustalla on valokuvaajaystävän tilaustyönä tekemä valokuvateos. Se on kulkenut mukana jo usean vuoden ajan ja tykkään siitä yhä edelleen tosi paljon.  

Tiistaiterveisin,

Liina.

Löytöjä

Tein viime viikolla mielestäni hyviä löytöjä. Pellavaliina 13 eurolla ja pellavalakanat -40%! Väriksi valikoitui perinteinen pellavan sävy. Liinoja ei tuohon hintaan muita värejä olisikaan ollut, ja toisaalta vaaleanharmaa pellavaliina sekä musta kuviollinen Lapuan Kankureiden liina varastosta jo löytyykin.

Mietin ensin, miten lämmin sävy kylmähköön keittiöömme sopii, mutta ihan hyvältähän se mielestäni näyttää. Turhan varovaisesti sitä taitaa kylmiä ja lämpimiä sävyjä muutenkin yhdistellä. Liina on suoraan pakasta pöydälle levitetty. Pellava saa olla ryppyinen ja siksi se onkin suosikkimateriaalina paikkansa lunastanut.

Myös uudet lakanat pääsivät heti testiin. Olisin toivonut niiden olevan vähän vähemmän ruskeaan taittavat, mutta näyttävät nyt sittenkin aika passeleilta makuuhuoneessamme. Enkä edelleenkään voi korostaa tarpeeksi sitä, miten ihanan paljon pellava antaa anteeksi laiskalle silittäjälle. Pellavat kun ovat mielestäni parhaimmillaan rumpukuivauksesta ryttääntyneinä. Meillä ei nimittäin lakanoita silitellä, en edes muista milloin viimeksi olisin moista puuhaa ehtinyt/viitsinyt/jaksanut tehdä.

Alla olevassa kuvassa näkyy hääpäiväkuvamme. Eilen vietettiin (erittäin arkisissa merkeissä tosin, kumpikaan ei päivää juuri noteerattu/muistettu) yhdettätoista hääpäiväämme! Viime vuonna oltiinkin tähän aikaan Barcelonassa. Matka oli aivan ihana ja rakastuin tuohon kaupunkiin saman tien. 

Pellavalakanat ovat mielestäni niin kauniit, ettei niitä raaski päiväpeitolla peittääkään. Sängyn jalkopäähän heitetty tummemman sävyinen lakana riittää mainiosti.

                                                                             ///

Eilen juhlittiin ylimmässä kuvassa näkyvää Onnia. Vanhempi tytär leipoi naapurin tytön kanssa juhliin porkkanakakkua. Vieraiksi kutsuttiin naapuriperhe reilun tunnin varoajalla. Onneksi jääkaapista löytyi salaattitarpeet, juustoja ja paistettavaa patonkia sekä pullollinen punaviiniä.
Aina löytyy syytä juhlaan. :)

Sunnuntaiterveisin,

Liina.