2017/05/07

KULMIEN 3D-PIGMENTOINTI ELI MICROBLADING


*kaupallinen yhteistyö Studio Tiia K.

Hei, tässä minä. Aika valjun näköinen tyyppi aamuisin peilistä katselee. Rehellisyyden nimissä tunnustan, että tässä kuvassa on sentään kuitenkin vähän yritetty peitellä mustimpia silmänalusia ja tasoitettu ihoa kevyellä meikkivoiteella. Ihan täysin raakaa kuvaa en sentään tohtinut teidän silmillenne räväyttää. Ikä, liian vähät yöunet, stressi ja hektinen arki ovat armottomia iholle.
Vaikka hiukseni ovat melko paksut ja vahvat, kulmakarvani ovat luonnostaan tosi hentoiset, harvat ja vaaleat. Mielestäni selkeät ja kauniin muotoiset kulmat luovat kasvoille kehykset ja tekevät yleisilmeestä huolitellumman ja skarpimman. Jos minulta olisi kysytty aiemmin yhtä meikkituotetta josta en luopuisi, se olisi ollut kulmakynä. Alla vielä lähikuva kulmistani. Lyhyet ja harvat ovat. Liian innokkaasta nyppimisestä en kyllä itseäni voi syyttää. Harvat ovat nyppimättäkin.


Törmäsin kulmien 3D-pigmentointiin eli microbladingiin alkuvuodesta naistenlehdessä olleen jutun myötä. Pikaisen aiheeseen perehtymisen ja sopivan paikan kartoittamisen jälkeen varasin ajan Studio Tiia K:hon kulmien 3D-pigmentointia varten. Jyväskylässä löytyy useampikin kulmien 3D-pigmentointeja, eli microbladingia tekevä. Tutustuin tarkasti tekijöiden portfolioihin, sillä minulle oli tosi tärkeää että tekijän "käsiala" ja aiemmin tehdyt pigmentoinnit olivat omaan makuuni sopivia. Tiian tekemät pigmentoinnit näyttivät tosi luonnollisilta ja erityisesti tykkäsin pigmentoitujen kulmien mallista. Itse en juuri välitä sellaisista luonnottoman kaarevista tai aaltoilevista kulmista jotka ohenevat hurjasti loppua kohden, vaan luonnollisen ja selkeän malliset ovat enemmän omaan makuuni sopivia.


Tiia loihti minulle microbladingilla, eli kulmien 3D-pigmentoinnilla tosi kauniit ja luonnolliset kulmat. Toimenpide on perusidealtaan kuin tatuointia, mutta erona on se että viivat tehdään vain ihon ylimpään kerrokseen, eli lopputulos ei ole täysin pysyvä. Väri kestää iholla ihotyypistä ja ihon paksuudesta riippuen noin vuoden. Oma ihoni on melko paksu ja harmillisen rasvainen, joten epäilen että omalla kohdalla touch upin eli kulmien vahvistamisen aika on jo joskus loppuvuodesta.
Itse toimenpide koostuu neljästä eri vaiheesta; muotoilusta, itse toimenpiteestä, paranemisesta ja vahvistuksesta. Ensin Tiia muotoili minulle kulmien ääriviivat kynällä. Tässä vaiheessa tehtiin pieni välitsekkaus ja varmistettiin että kulmat näyttävät omaan silmääni hyviltä ja symmetrisiltä. Apuna muotoilussa käytettiin mm. sovellusta, jolla kulmista otetusta kuvasta voidaan tarkistaa kulmien muotoa ja symmetrisyyttä. Kun malli todettiin hyväksi, Tiia teki ensimmäiset viillot ihoon ilman puudutusta. Tämä oli koko toimenpiteen ikävin osuus. Silmät kyynelehtivät ja aivastutti koko ajan. Onneksi tämä vaihe ei kestänyt kuin hetkisen, ja kulmiin päästiin levittämään puudutevoide. Tämän jälkeen operaatio oli huomattavan paljon mukavampaa, tuntui vain hiukan kuin ihoa olisi raaputettu. Ei siis enää kivuliasta ollenkaan. Kun puudutteen teho rupesi laimenemaan, Tiia lisäsi puudutetta ja homma jatkui taas ihan kohtuullisen miellyttävänä. Viillot tehdään steriilillä instrumentilla jossa on pieniä teriä. Väriaine viedään ihoon sen avulla. Väriaine on luonnollista, eikä sisällä esimerkiksi metalleja. Lopputulosta tarkisteltiin pariin otteeseen ja Tiia kyseli myös minun mielipidettäni kulmien mallista ja vahvuudesta. Kaiken kaikkiaan toimenpiteessä meni parisen tuntia. Tiia teki todella tarkkaa työtä ja itselläni oli luottavainen olo siitä että lopputuloksesta tulee mieluisa.
Kuvassa kulmani juuri toimenpiteen jälkeen. Mielestäni lopputulos oli tosi luonnollinen ja kulmien malli onnistunut.

Tästä alkaakin sitten kolmas eli paranemisvaihe, joka kestää 3-10 päivää. Tuona aikana iho saattaa punoittaa ja itselläni kulmat kutisivat jonkin verran. Ihoon muodostuu paranemisvaiheen aikana rupea, joka vähitellen kulmista irtoaa. Tässä vaiheessa kulmat näyttivät melkoisen tummilta ja vähän hurjilta, mutta näky ei kuitenkaan ollut mitenkään niin silmiinpistävä, että olisi ollut tarve vältellä julkisia paikkoja. Paranemisvaiheen aikana kulmia piti rasvata säännöllisesti, itse käytin siihen kookosöljyä sekä Bepanthenia.

Neljännessä vaiheessa, noin kuukauden kuluttua, kulmiin tehdään vahvistus eli ns. touch up. Paranemisvaiheessa kulmieni väri haalistui melko paljon, mikä onkin ihan luonnollista. Oma ihotyyppini on tosiaan melko paksu ja rasvainen joka tahtoo olla vähän hankala värin keston kannalta. Alla kuva kulmista nelisen viikkoa pigmentoinnin jälkeen ennen touch upia. Kulmien muoto näkyy melko selvästi jo, mutta väri on vielä turhan haalea.

Touch upin jälkeinen lopputulos näkyy alla. Touch upin Tiia teki myös todella huolella, mutta nyt kulmien malli oli jo siinä määrin valmiina, ettei aikaa mennyt enää muuhun kuin itse värin laittamiseen. Siinäkin tosin reilu tunti vierähti.




Mitä tuumaatte lopputuloksesta? Nämä viimeiset kaksi kuvaa on otettu noin kuusi viikkoa touch upin jälkeen. Mielestäni kulmat ovat ihan luonnolliset ja eivät ainakaan yhtään liian tummat. Oletteko te harkinneet tai jo käyneet 3D -pigmentoinneissa?
 (Viimeisistä kahdesta kuvasta iso kiitos Modernisti kodikkaan Kertulle).

2017/04/10

KEITTIÖSSÄ



Kuvissa muutamia suosikkejani. Ihan parhaat keittiöpyyhkeet ovat tuliaisia Tukholmasta. Näitä H. Skjalm P:n  keittiöpyyhkeitä saa mielestäni Suomestakin, ainakin Tampereelta Design Bulevardilta olen niitä ostanut joskus. Materiaali on puuvillaa ja pyyhkeet vain paranevat käytössä pesu pesulta.
Kuvassa näkyy myös pikkuinen viikunanpoikanen. Voitteko kuvitella, se on vieläkin hengissä vaikka ensin kaikki lehdet yhtä lukuun ottamatta tiputtelikin! Saa nähdä saanko siitä kasvatettua itselleni kunnon puun.

IKEAn ihanat juomalasit ovat myös melko tuore hankinta. Nämä ovat kooltaan kivan kompaktit ja mukavan kevyet. Hintakaan (2 e kipale) ei päätä huimaa, joten jos jokunen sattuu rikki menemäänkin niin sen takia ei tarvitse liikoja harmitella. Kivitaso on välillä vähän armoton ja laseja joskus tuppaa särkymään jos niitä turhan reippaalla tahdilla tiskikoneeseen latoo.



Joskus vähän haaveilen "pehmeämmän" sävyisestä keittiöstä. Nykyinen keittiö  kun on sävyiltään aika kova. Kiiltävää valkoista ja kiiltävää mustaa. Senpä takia tykkään tuoda lämpöä pienillä jutuilla, kuten vaaleasta puusta tehdyillä leikkuulaudoilla, tarjottimilla ja muilla pienillä tarpeellisilla välineillä.

Tähän loppuun vielä pieni maininta. Keittiömme ei todellakaan normaalisti ole näin siisti. Yleensä tasot ovat täynnä muruja lasten (ja miehen) jäljiltä. Lavuaarin vieressä on iso läjä kuivumassa (kolmatta päivää) olevia tiskattuja astioita ja muutenkin kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta seilaa pitkin tasoja. Kiva juttu että tuota työskentelytilaa on reippaasti, mutta kyllä se helposti aiheuttaa sen että siihen yhtä jos toista rompetta on hyvin helppo jättää lojumaankin.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

2017/03/12

TAKUUVARMA KEVÄÄN MERKKI - VIHERKASVIT JA NIIDEN KEVÄTHUOLTO


Takuuvarma kevään merkki on vähitellen päätään nostava sisustusinto. Meillä koti ja sisustus alkavat pääpiirteiltään olemaan jo valmiita, joten mitään isoja projekteja tai hankintoja ei enää juuri tehdä. Haaveilen tietysti yhdestä jos toisestakin jutusta (kuten uudesta sohvasta tai kodinhoitohuoneen remontista), mutta käytäntöön näitä haaveita ei olla ihan juuri nyt laittamassa. Tällä hetkellä mielekkäin tapa uudistaa ja freesata sisustusta onkin yksinkertaisesti tehdä muutoksia olemassa olevilla kalusteilla tai tekstiileillä. Siirsin korkkikantisen Sinnerlig-tason makuuhuoneestamme olohuoneen isojen ikkunoiden alle. Tuo penkki (joka virallisesti on kai sohvapöytä?) on yksi lempikalusteistani! Siksi onkin kiva että se pääsi näkyvämmälle paikalle.












Tasolle laitoin yläkerrasta peikonlehden. Se onkin yksi suosikkini viherkasveista. Peikonlehden
ruukku on myös Sinnerlig-mallistosta. Tykkään sen muotokielestä ja materiaalista tosi paljon. Peikonlehti ei taida tykätä ihan niin paljosta auringonvalosta mitä se tuossa isojen ikkunoiden alla saa, joten voi olla että joudun sen takaisin vanhalle paikalleen yläkerran työtilaan siirtämään. Katsotaan nyt kuitenkin hetkisen verran rupeaako kasvi osoittamaan sellaisia merkkejä ettei nykyinen paikka sille sovellu.







Tv-huoneessa majaileva aitoviikuna on selvinnyt talvesta hienosti. Lehtiä se on välillä pudotellut, mutta uutta versoa, silmua ja lehteä tuntuu kasvavan hurjaa tahtia tilalle. Ihmeellinen juttu, sillä tv-huone on todella pimeä paikka. Ainakaan talvikaudella tuo pimeys ei ole kasvia näyttänyt haittaavaan. Täytyy katsoa miltä kevät näyttää ja joudunko viikunan siirtämään valoisampaan paikkaan. Toivotaan että viihtyisi tuolla tv-huoneessa keväälläkin, tykkään kun tuo tuohon muuten aika harmaaseen huoneeseen vähän viihtyisyyttä ja väriä.






Sinnerlig-tasolle päätyi myös uusin kasvikokeiluni. Viikunan juurelle oli ilmestynyt pieni "poikanen". Yritin sen varovasti irrottaa juurineen ja siirsin omaan ruukkuunsa kasvamaan. On tiputellut kaikki lehdet yhtä lukuun ottamatta, mutta vielä en luovuta vaan toivon että saisin tästä uuden hienon viikunapuun kasvatettua.

Uusin huonekasvihankinta on Lidlistä parilla kympillä löytynyt fiikus. Se onki minulle ihan uusi viherkasvituttavuus, tuollaista ei meillä ole aiemmin koskaan ollutkaan. Vielä toistaiseksi ainakin tuo komea viherkasvi näyttää meillä hyvin viihtyvän. Se onkin käsittääkseni melko helppohoitoinen, ja pärjää varsin vähällä hoivalla, kunhan sitä ei liikaa kastele.

Jotta viherkasvit säilyisivät elinvoimaisina ja hyväkuntoisina, niiden huoltoon kannattaa kasveille usein rankan talven jälkeen hiukan panostaa. Kuiva huoneilma ja pimeä vuodenaika ovat huonekasveille melkoinen koettelemus joten keväällä kannattaa muutama juttu viherkasveille tehdä jotta ne pysyisivät hyväkuntoisina ja elinvoimaisina. Omalta osaltani täytyy tunnustaa että olen ihan umpisurkea näissä jutuissa. Mullanvaihto olisi hyvä hoitaa maaliskuun aikana, mutta itse havahdun tähän aina ihan liian myöhään.

Tässä muutama keväthuoltovinkki:

-Puhdista kasvit ja niiden lehdet pölystä. Tämä on helpointa tehdä pienille kasveille suihkussa.

-Leikkaa pois huonokuntoiset ja ruskeat lehdet.

-Vaihda multa kasveille parin vuoden välein. Isoille kasveille riittää pintamullan vaihto, jos kasvi vaikuttaa hyväkuntoiselta. Jos ruukku on täynnä juuria, vaihda kasville uusi isompi ruukku.


Hyvät ja tarkat ohjeet mullan vaihtoon löydät esimerkiksi täältä:
Viherkasvien keväthuolto







Saatatte tulevalla viikolla törmätä muissakin blogeissa yllä mainittuun kuvaan. Bloggamisen yksi parhaita puolia on vuorovaikutus lukijoiden kanssa. Pelkkä moikkaus kommenttikentässä ilahduttaa ja luo uskoa siihen että lukee näitä juttuja joku muukin kuin vain oma äiti tai anoppi. :D
Bloggaaja, voit halutessasi napata kuvan mukaasi ja liittää omaan blogiisi. Kuvasta kiitos Pilkkeitä -blogin Piialle!

Ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa / Instagramissa / Bloglovinissa


2017/03/09

LEIKKOKUKKIA JA HAJANAISIA AJATUKSIA



Niin on näidenkin kuvien julkaisu jäänyt odottelemaan sitä hetkeä että a) tietokone toimisi, b) olisi aikaa, c) muistaisi, d) joku muu syy joita elämässä tuntuu aina eteen löytyvän. Kuvat on otettu loppiaisena. Yli kaksi kuukautta sitten! Silloin oli vielä onnekas jos ehti päivästä löytämään edes lyhyen valoisan hetken. Nyt ollaan jo oikeasti pitkällä kohti kevättä, valoa tulvii ikkunoista pilvisempänäkin päivänä ja ne ikkunat suorastaan jo huutavat pesemistä. Siihen puuhaan en sentään vielä ryhdy. Nyt otetaan vielä hetken verran ilo irti vielä hämärtyvistä illoista jotka armollisesti piilottavat sohvan alla viilettävät villakoirat  ja muutenkin vähän niin ja näin olevat kodin nuhjuiset nurkat. Kunhan tästä vielä vahvemmin käännytään kevättä kohti, aion kyllä ottaa ryhtiliikkeen, siivota kodin, kaapit ja muutenkin rönsyilevän elämän puts ja plank. Sitä odotellessa taidan kuitenkin vielä sulkea silmät jättimäiseltä pyykkivuorelta (sentään puhdasta joka vain pitäisi viikkailla kaappeihin) ja napata Alman matkaani ja suunnata ulos lenkille.

Iloa loppuviikkoon muruset!



2017/02/17

TERVEISET TUKHOLMASTA!

Terveisiä Tukholmasta! Vietimme mukavat pari vuorokautta risteillen Silja Serenadella Design- ja sisustus-risteilyllä. Teemaristeilyn ohjelmassa oli mm. Design-illallinen Matti Jämsénin suunnittelemasta menusta nauttien sekä design-kierros Tukholmassa oppaan johdolla muutamiin melko ikonisiin paikkoihin tutustuen. Pakkasin reissuun mukaan ihan oikean kamerankin, mutta niin vaan sitten kuitenkin päätin nauttia risteilystä vain puhelimella muutamia satunnaisia kuvia napsien.



Lähtöiltana sää oli kyllä todella kaunis. Ankkureiden irtoamista oli mukava odotella tervetuliaistilaisuudessa auringon laskua ihaillen ja kuohuviiniä siemaillen. Sami Sykkö toivotti design-risteilijät tervetulleeksi ja pääsimme kuuntelemaan mm.  Johanna Gullichsenin ja Anna Pirkolan ajatuksia designista ja trendeistä. Yleisökin pääsi kysymyksiä esittämään ja vähän jäin harmittelemaan etten avannut suutani ja kysynyt mitä he ajattelevat designin, taiteen ja bisneksen yhdistämisestä. Se kun ei aina ihan kivuttomasti välttämättä käy.


Olin ilahtunut hyttien selkeästä ilmeestä. Vaaleaa puuta ja neutraaleja sävyjä. Ei mitään tunkkaisia kokolattiamattoja ja raskaita sävyjä vaan kepeää skandinaavista ilmettä! Kumpikaan ei myöskään joutunut kömpimään yläsänkyyn vaan hytissä oli ihan sopivasti tilaa kahdelle aikuiselle. Ikkunasta oli mukavaa seurailla ohi lipuvaa saaristomaisemaa. Vaikka olenkin vannoutunut Saimaa-fani, niin onhan se myönnettävä että kyllä tuo saaristokin melkoisen upea on. 


Design-illallinen nautiskeltiin Tavolata-ravintolassa jonne koko samalla teemalla risteilevä joukko oli kokoontunut. Pöytäseurueeseemme saimme todella mukavan meitä iäkkäämmän pariskunnan, mutta niin vain juttua riitti niin designista kuin ruuastakin. Terveisiä vain Valkeakoskelle jos satutte lukemaan! Kolmen ruokalajin illallinen viineineen oli herkullinen, ja hauska sattuma oli että seurueemme herra oli tuota jälkiruokaa jo ehtinyt testailemaan. Hän kun kuulemma on melkoisen intohimoinen kulinaristi, niin olipa sitten kysynyt reseptiä jo itse Matti Jämséniltä, joka sen hänelle oli toimittanut. Hauskaa oli sitten kuulla herran ja rouvan mielipiteitä siitä kumpi olikaan paremmin onnistunutta, itse tehty vai laivalla tarjoiltu. :)




Kiertoajelun ensimmäinen kohde oli Asplundin liike. Täytyy sanoa että ra-kas-tuin. Tosi kauniita ja tyylikkäitä huonekaluja ja sisustusesineitä! Stailaukset olivat ammattimaisesti viimeisteltyjä ja hyvin tarkkaan harkittuja, mutta silti tila oli saatu todella kodikkaaksi. Jos oman kodin sisustusta johonkin suuntaan haluaisin viedä, tässä olisi hyvää esimerkkiä siitä. Vähän jo väläyttelin miehellani josko maalattaisiin keittiö samalla petroolin sävyllä kuin yllä olevassa kuvassa, mutta vielä hän ei ole suostunut telaan tarttumaan. :D



Asplundilta siirryime Svenskt Tenniin, jota voisi kaiketi kuvailla Ruotsin Marimekoksi. No, täytyy tunnustaa että itse kyllä tykkään Marimekostamme huomattavasti enemmän, mutta kyllä tällaiselle todella räiskyvälle väri- ja kuosi-iloittelullekin kannattajajoukkonsa löytyy varmasti. Minulle kyllä tuolla oli kaikkea vähän liikaa. Mielenkiintoinen kohde siitäkin huolimatta, varsinkin sen takia että siellä pääsi ihastelemaan Harri Koskisen uutta valaisinmuotoilua.


Seuraava etappi oli Hallwylska Museet, jossa tutustuimme Sara Garantyn kuratoiman näyttelyn Colour Emotions-Celebrating Broken Illusions. Täytyy tunnustaa että kyllä oma silmä tuolla Asplundin liikkeessä huomattavasti enemmän kiinnostuksen kohteita löysi kuin tästä näyttelystä. :D Mielenkiintoista oli joka tapauksessa näyttelyyn päästä tutustumaan.

Tämän kohteen jälkeen pääsimme viettämään vielä vapaasti aikaa Tukholman kaduilla kierrellen. Jälkeen kerran löysin itseni Illum's Bolighusista huokailemassa. Olisi ollut yhtä jos toistakin jota olisi kotiin voinut tuliaiseksi tuoda. No, vähiin jäivät ostokset tällä kertaa, mutta ihanaa tuolla on aina käydä kaikkia sisustusherkkuja ihailemassa.


Miten mieheni, joka ei sisustamisesta ja designista kovinkaan paljoa piittaa (työtään ja moottoripyöriä ja vastaavia lukuunottamatta), sitten selvisi tällaisella reissulla. No, ihan hyvin. Pisteet täytyy antaa hänelle, sillä niin mukisematta kulki mukanani eikä ihan hirveän sarkastisia letkautuksia (ainakaan kovaan ääneen) päästellyt. Ja kuten sanotaan, hyvä ruoka, parempi mieli. Tukholmassakin huolehdimme hyvästä tankkauksesta niin ei päässyt nälkäkiukku kummallakaan yllättämään. Ruokailuun ei nyt jaksettu sen enempiä panostaa ja astuimme sisään ensimmäiseen mukavan näköiseen tex-mex -paikkaan. Söimme kelpo annokset täällä, eikä hintakaan ollut mikään ihan tolkuton, kuten Tukholmassa saattaisi hyvinkin olla.

Risteily on tosi mukava ja onnistunut. Laskeskelimme että edellisestä kahdestaan tehdystä risteilystä on aikaa kulunut reippaat 15 vuotta! Säät suosivat matkan aikana, ruuat olivat herkullisia, eikä tuo risteilyn teemakaan hullumpi ollut. Tästä huolimatta oli aika mukavaa ajella satamasta suoraan (no pikku koukkaus IKEAn kautta, heh) mökille. Lapset olivat vielä mummin ja ukin luona joten saimme vielä hengähtää hetkisen ihan kahdestaan, lämmitellä mökkiä ja kilistellä tuliaiskuohuvalla. Valmiissa pöydissä parin päivän aikana nautittujen aterioiden jälkeen oli ihan mukavaa taas tarttua kauhan varteen ja illalliseksi valmistuikin merihenkistä kala-äyriäispataa.



Sunnuntai-iltana ajelimme mökiltä kotiin, jonne oli kyllä ihanaa muutamien reissupäivien jälkeen palata. Äitini oli siivonnut meillä ennen kuin perjantaina lasten koulupäivän jälkeen lähtivät. Kiitos äiti. <3 Mikään ei voita sitä tunnetta kun palaat matkan jälkeen siistiin kotiin. Se on reissaamisen parhaita puolia, kotiin paluu nimittäin.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Liina


2017/02/08

Rentoutumista, akkujen lataamista ja itsensä hemmottelua - pidä huolta itsestäsi


Heipat pitkästä aikaa! Kovin on arki taas vienyt mukanaan; on käyty ihmettelemässä upeita hevosia Apassionata-show'ssa talliporukalla, käyty ratsastusvalmennuksissa ja ihan vaan eletty tätä normaalia arkea. Johan sitä siinäkin on tekemistä riittämiin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä rankemmalta kaikki normaalia pidempään valvominen ja muu ylimääräinen tuntuu. Vähän naurattaa tuo oma esittelytekstini - päälle kolmekymppinen. Hehe, totuuden nimissä pitäisi jo kyllä päivittää siihen että melkein nelikymppinen. Iän myötä olen alkanut kiinnittää, osin tosin ihan jo pakon edessä, huomiota omaan jaksamiseen ja erityisesti palautumiseen. Minulle tehtiin syksyllä Firstbeat -hyvinvointianalyysi ja kyllä se kertoi karua kieltä siitä että arki tahtoo olla turhan hektistä eikä palautumista ehdi tapahtua riittävästi. Kieltämättä päivät täyttyvät työstä, harrastuksista, kotitöistä ja urheilusta niin täysin ettei elimistö välttämättä ehdi riittävästi levätä.

Analyysin jälkeen olen yrittänyt tietoisesti lisätä arkeeni hetkiä, jolloin elimistöllä olisi edes teoriassa mahdollisuus palautua. Välttämättä kyse ei ole mistään kovinkaan erikoisesta, sillä analyysin perusteella elimistöni palautui mm. tv:tä katselemalla ja venytellessä. Tuo venyttely ja liikkuvuuden ylläpito on toinen juttu, josta olen pyrkinyt tekemään itselleni rutiinin. Töissäkin saatan palaverin keskellä tehdä muutamia venytyksiä ja vähintäänkin lenkkien välipäivinä huolehdin pidemmistä venyttelytuokioista.

Viikonloppuisin on usein enemmän aikaa nautiskella pienestä arjen luksuksesta. Saunominen ja siihen liittyvät pienet kauneusrutiinit ovat ihana tapa hemmotella itseä. Hankin L'Orealin naamioita hyvällä alennuksella ja niillä sai kyllä ihan kelpo spa-hoidot järjestettyä. Joululta jäänyt amaryllis on ollut antelias kukinnoissaan ja siitä riitti yksi kukka kylpyhuoneen kaunistukseksikin.
Kynttilöillä ja muulla pienellä rekvisiitalla höystettynä tällaisella hyvinkin pienimuotoisella saa itselleen tehtyä mukavan ja rentouttavan hemmotteluhetken. Tällaiset jutut ovat mielestäni parasta arjen luksusta. Aina ei tarvitse massiivisia järjestelyitä ja hulppeita puitteita itsensä hemmotteluun.



Huomenna minä ja mieheni lähdemme pienelle minilomalle. Arpaonni oli minulle suosiollinen ja voitin Modernisti Kodikas -blogin arvonnasta risteilyn Tukholmaan! Pienten arkeen lisättyjen hemmotteluhetkien lisäksi on tietysti välillä aika ihanaa nauttia vähän spesiaalimmastakin ohjelmasta. Risteily on sisustus- ja design-teemalla järjestetty ja perjantaina Tukholmaan tutustumista onkin tiedossa kiertoajellen mm. Asplundin tehtaalla ja Svenskt Tennissä vieraillen.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! (Risteilytunnelmia voitte halutessanne seurata mm. instagramin kautta.)

2017/01/28

Viikonlopun aamiaiskattaus

Viikonloppuaamujen luksusta on nauttia myöhäinen aamiainen, oikeastaan jo voisi puhua brunssista. Usein teen aamiaiselle munakasta tai jotakin muuta vähän ruokaisampaa, ja saatamme jättää lounaan sitten kokonaan väliin. Tärkeä osa aamuja, olipa kyse arjesta tai viikonlopusta on kahvi. Mahdollisimman tummapaahtoista ja reilulla maidolla café au lait -tyyliin. Ennen vannoin rasvattoman maidon nimiin, mutta nykyään nautiskelen kahvini täysmaidolla. Enpä olisi tällaistakaan aiemmin uskonut tapahtuvan...

Kuvassa näkyvä hyasintti paljastaa että nämä kuvat on otettu jo ennen joulua. On vähän pidellyt kiirettä. Temppuileva tietokone on myös tehokkaasti latistanut bloggaustahtia. Kun ei toimi niin ei toimi. Arki on työn, kahden lapsen, koiran ja urheiluharrastusten tahdittamana melkoisen kiireistä, mutta toisaalta ihan kiva niin. Tykkään kun tapahtuu. Välillä on tosin ihanaa viettää viikonloppu ilman mitään suunnitelmia. Tämä viikonloppu on sellainen. Aamulla kävin pinkaisemassa omatoimisen "duathlonin". Ensin jäällä 7 km hiihtäen ja perään saan verran järven ympäri juosten. Kylläpä tekikin hyvää! Tällaisella tuhdimmalla aamiaisella jaksaa muuten päivän urheilutkin huomattavasti paremmin eikä energiatasot pääse ihan hetkessä turhan alas laskemaan.



Rentouttavaa viikonloppua!

-Liina

Ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa / Instagramissa / Bloglovinissa