Vaniljainen bostonkakku

Viime viikonloppuna leivoin pullaa. Pitkästä, pitkästä aikaa. Kuluneet kaksi viikkoa olivat olleet rankkoja ja jotenkin ajatus pullasta ja leipomisesta vain tuntui lohduttavalta ja jotenkin turvalliselta. Kuulostaa hullulta, mutta niin vain sitten leivoin korvapuusteja sekä elämäni ensimmäisen bostonkakun. Pullataikinan tein ihan jauhopussin kyljen ohjeella. Tosin sen verran aina säädän, että käytän mieluiten tuorehiivaa, oikeaa voita ja kardemumman kanssa en säästele. Uskon että pienissä jutuissa on parhaan pullan salaisuus. Niin, ja se täytyy muistaa, ettei liioittele jauhojen kanssa. Melko löysästä taikinasta tulee pehmein ja mehevin pulla.

Pullataikinarullan väliin tein vaniljakreemijauheesta täytteen ja tokihan voitelin rullan myös voilla, hehe. Kanelin jätin tällä kertaa väliin, halusin että vanilja saa tässä pullassa täyden huomion. Päälle vain mantelilastut ja raesokerit koristeeksi. Ihan vähän kehun tässä nyt, sillä hemmetin hyvää tuli! Meillä usein jää pullat kuivumaan ja syömättäkin, mutta tälle bostonkakulle ei käynyt niin. Kaikki syötiin.

Paistoin bostonin irtopohjavuoassa ja se olikin varsin näppärä ratkaisu. Kakku irtosi helposti ja alla oli valmiina reilun kokoiseksi jätetty leivinpaperi, joka oli kätevä kääräistä kakun ympärille. Kun seuraavan kerran tekee mieli leipoa pullaa, epäilen että teen toisenkin bostonkakun. Tällä kertaa vuorossa voisi olla kookoksella terästetty versio. Epäilen että hyvältä maistuisi sekin.

Pullaterveisin,

Liina.

Pääsiäisenä | Easter

Ihanaa pääsiäistä kaikille lukijoilleni! Toivottavasti saatte nauttia pitkistä pyhistä rennosti läheistenne parissa. Meidän pääsiäiseen kuuluu perinteisesti mökkeilyä, suklaamunia, hyvää ruokaa ja juomaa sekä pientä mukavaa puuhastelua. Mitään kovin isoja urakoita ei pääsiäispyhien aikaan aloiteta, mutta ihan tekemättä sitä ei kyllä neljää päivää pysty olemaan.

Pääsiäisruohot jäivät tänä vuonna kotiin, juuri alkoivat ensimmäiset siemenet itää. Vähän myöhässä jälleen kerran istutuksen kanssa... Muutaman narsissin ostin väriä tuomaan, mutta muuten mennään aika simppeleillä koristuksilla. Ihania pajunkissoja löysin eilen lenkillä tien varresta, ja pajunippu kourassa juoksinkin sitten loppumatkan mökille. Eihän noin pulleita ja kauniita oksia voinut sinne ojanpenkkaan jättää!

Perinteeksi taitaa muodostua myös pitkäperjantain illallinen, jolle on kutsuttu appivanhempani syömään. Taisi eilen olla kolmas tai neljäs vuosi peräkkäin kun pääsen pääsiäisherkkuja heille tarjoilemaan. Eilen grillissä valmistui karitsan ulkofileitä ja vihreää parsaa. Lisukkeena valkosipuli-chiliperunoita ja jälkiruuaksi mango-passionjuustokakkua.

Tänään käydään täydentämässä vielä kaupungissa jääkaappia, onhan tässä vielä pari päivää rentoilua edessä. Samalla reissulla viedään pienempi murunen elokuviin Risto Räppääjää katsomaan. Isompi lapsi on mummin ja ukin mökillä Puumalassa. Nauttii vapaa-ajasta ilman pikkusiskoaan. :)

Ihanaa lauantain jatkoa kaikille!

///

Happy Easter!

Paluu arkeen

Onnin kuolemasta on nyt kaksi viikkoa. Tuntuu iäisyydeltä ja silti samaan aikaan silmänräpäykseltä. Arki pakottaa silti meidät kaikki eteenpäin ja jatkamaan normaalia elämää. Reilu yksitoista vuotta sitten mennessämme naimisiin, pappi sanoi puheessaan: "Onni on piilotettu arkeen". Tuo lausahdus jäi puheesta mieleeni ja se on kyllä niin totta kuin vain voi olla. Onni on arjessa, sen iloissa ja suruissa. Tutuissa rutiineissa ja harvinaisemmissa juhlahetkissä. Perheestä ja rutiineista on viime aikoina tullut pidettyä entistä tiukemmin kiinni.

Isompi lapsi oli tehnyt käsityötunnilla Onnille naulakon. Kymmenenvuotias murehti, ettei naulakko ehtinyt käyttöön. Laitettiin se tuulikaapin seinälle avaimia varten, vaikkei se sille tarkoitettuun käyttöön ehtinytkään.

Rauhallista palmusunnuntain jatkoa. Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne. <3