Joulun jälkeen minut valtaa eräänlainen henkinen ”joulukrapula”. Tuntuu että niihin muutamiin päiviin on latautunut usein vähän turhankin paljon paineita ja odotuksia. Vaikka joulu olisikin ollut mukava ja onnistunut, heti joulunpyhien jälkeen tekee mieli riisua koti joulukoristeista, järjestää saadut lahjat paikoilleen ja siirtyä takaisin arkirutiinien pariin. Monesti jääkaappi pursuaa edelleen (!) jouluruokia, juustoja ja muita herkkuja. Suklaatakin riittää vähintään uuteen vuoteen asti, vaikka meidän perhe sitä melkoisella tahdilla on pistellytkin menemään. Jälkeenpäin sitä miettii että olisipa taas osannut hoitaa ostokset ajatuksella, suunnitelmallisemmin ja järkeä käyttäen. Lahjojenkin (etenkin lasten) kanssa olisi voinut olla maltillisempi. Toisaalta tuon kaiken (järjen lähtemisen ja ostovimman riistäytymisen käsistä) ymmärtää, onhan joulu ainakin itselleni yksi tärkeimmistä ja tunnelmallisimmista juhlista ja senpä takia siinä on aina oma erityinen latauksensa. Pienoisesta jouluähkystä huolimatta haluan jakaa muutamia tunnelmapaloja meidän perheen joulusta 2015.
Tärkeä jouluperinne joka varmasti useimpien jouluun kuuluu, on tietenkin joulusauna. Vietimme jouluaaton vanhempieni luona ja pääsimme saunomaan heidän tunnelmalliseen pihasaunaansa.
Joulupöydässä nautitaan rauhassa (mikäli lapset eivät repeä liitoksistaan joulupukkia odottaessaan) jouluateriasta. Itselleni puoli ruokaa on usein jo pelkkä kaunis kattaus.
Tulihan se pukki vihdoinkin, ja lahjojakin kaikille jakoi. Koiria unohtamatta! Lapset toimivat pukin apulaisina lahjojen jakamisessa auttaen. Aattoiltana ei enää hienostella, vaatteet on vaihdettu mukaviin oloasuihin.
Joulupäivän aamuna oli selvillä nuorimman lapsen lempilahjat: kettukarkki-villasukat ja sohvalla pötköttelevä Pelleksi nimetty jättikokoinen pöllöpehmo.
Toivottavasti joulu oli teillä rauhallinen, rentouttava ja muutenkin toiveidenne mukainen. Mukavaa alkanutta uutta vuotta!
-Liina
2016/01/02
2015/12/21
JOULUTUNNELMAA MÖKILLÄ JA ENSIMMÄINEN JOULULAHJA
Tänään tein viimeisen työpäivän etänä mökiltä käsin. Puuh, meinasi ottaa koville, sillä flunssa on iskenyt oikein kunnolla minuun. Ääntä ei viikonloppuna tullut lainkaan ja nyt on muuten vain vetämätön ja ärsyttävän sairas olo. Tämähän ei sovi yhtään sen kanssa, että kiireisin jouluvalmisteluaika alkaa N-Y-T! Olen juonut kuumaa, saunonut ja käynyt avannossa ja syönyt paljon suklaata. Ehkä tämä tästä vähitellen helpottaa. Joulutunnelmaan on jo aika kivasti päästy, mökille saa jouluisen tunnelman niin helposti aikaiseksi. Tila on pieni, joten jo muutamat koristeet tuntuvat riittäviltä. Mökkisisustus on melko talvinen ja kodikas ympäri vuoden, joten kovin kummoista päivitystä ei sisutuskaan vaadi.
Hyasintti on lempikukkiani. Yleensä suosin kukissa valkoista väriä, mutta nämä sipulit olivat niin kauniita, että päädyin ostamaan syvän siniseksi aukeavat kukat. Hyasintti on melkein kauneimmillaan näin nupulla ollessaan ja melkein jopa toivoisin ettei se ihan heti aukeaisikaan. Tuoksu vain tulee vasta kukan auettua kunnolla, ja se kyllä kuuluu jouluun jos mikä. Alempana olevassa kuvassa näkyy piskuinen joulukuusemme. Mies ja vanhempi lapsi kävivät kuusenhakureissulla ja tuossa tulos. Sympaattinen se ainakin on, ja onpahan vähemmän neulasia karisemassa. Pieniin tiloihin kovin iso ja tuuhea kuusi olisikin ollut vähän hankala, joten tähän minikuuseen voi olla oikein tyytyväinen!
Sain vanhemmiltani ihanan 50-luvun nojatuolivanhuksen. Ei se tainnut mikään virallinen joululahja olla (tilanpuutteen vuoksi luopuivat), mutta minä epäilen että tästä tuolista tulee minun paras joululahjani. Se sopii täydellisesti sohvapöydän kaveriksi ja kankaan syvä tumma sävy on todella kaunis. Tämä on laatua ja designia mielestäni parhaimmillaan.
Jouluvalmistelut ovat jo ihan kohtuullisella tolalla, etenkin kun pääsemme syömään valmiiseen joulupöytään vanhempieni luokse. Joulupäiväkin ateria on valmiiksi katettu, silloin pääsemme anopin herkkupatojen ääreen. Huomenna käyn kaupassa ostamassa lastillisen herkkuruokia ja teen joulusiivouksen. Lahjat on aika hyvällä mallilla jo. Ainoa harmillinen juttu on puuttuva lumi, mutta se kun on asia jolle ei mitään voi tehdä, niin sitä on ihan turha murehtia. Nautitaan hämäristä illoista, hyvästä ruuasta ja juomasta, ystävien ja läheisten seurasta ja joulutunnelmasta.
Ihanaa jouluviikkoa kaikille lukijoilleni!
-Liina
Hyasintti on lempikukkiani. Yleensä suosin kukissa valkoista väriä, mutta nämä sipulit olivat niin kauniita, että päädyin ostamaan syvän siniseksi aukeavat kukat. Hyasintti on melkein kauneimmillaan näin nupulla ollessaan ja melkein jopa toivoisin ettei se ihan heti aukeaisikaan. Tuoksu vain tulee vasta kukan auettua kunnolla, ja se kyllä kuuluu jouluun jos mikä. Alempana olevassa kuvassa näkyy piskuinen joulukuusemme. Mies ja vanhempi lapsi kävivät kuusenhakureissulla ja tuossa tulos. Sympaattinen se ainakin on, ja onpahan vähemmän neulasia karisemassa. Pieniin tiloihin kovin iso ja tuuhea kuusi olisikin ollut vähän hankala, joten tähän minikuuseen voi olla oikein tyytyväinen!
Sain vanhemmiltani ihanan 50-luvun nojatuolivanhuksen. Ei se tainnut mikään virallinen joululahja olla (tilanpuutteen vuoksi luopuivat), mutta minä epäilen että tästä tuolista tulee minun paras joululahjani. Se sopii täydellisesti sohvapöydän kaveriksi ja kankaan syvä tumma sävy on todella kaunis. Tämä on laatua ja designia mielestäni parhaimmillaan.
Jouluvalmistelut ovat jo ihan kohtuullisella tolalla, etenkin kun pääsemme syömään valmiiseen joulupöytään vanhempieni luokse. Joulupäiväkin ateria on valmiiksi katettu, silloin pääsemme anopin herkkupatojen ääreen. Huomenna käyn kaupassa ostamassa lastillisen herkkuruokia ja teen joulusiivouksen. Lahjat on aika hyvällä mallilla jo. Ainoa harmillinen juttu on puuttuva lumi, mutta se kun on asia jolle ei mitään voi tehdä, niin sitä on ihan turha murehtia. Nautitaan hämäristä illoista, hyvästä ruuasta ja juomasta, ystävien ja läheisten seurasta ja joulutunnelmasta.
Ihanaa jouluviikkoa kaikille lukijoilleni!
-Liina
2015/12/17
Joulutunnelmaa
Kovin on ollut vähäistä meidän perheen jouluvalmistelu. Kiirettä tuntuu riittävän ihan riittävästi ilmankin. Muutenkin kovin runsas joulukoristelu kotona tuntuu vähän hullulta, sillä emme kuitenkaan ole jouluna täällä. Jotain pientä jouluista on kuitenkin sinne tänne ilmaantunut, mm. tämä ihana punamarjainen oksa. Sopii hyvin modernimpaankin joulukotiin ja kestää pitkään hyvänä.
Kynttilöitä meillä on talo täynnä ja niitä ahkerasti poltellaan. Kuvassa näkyvä tuoksukynttilä on TineK:n, ja tuoksuu tosi ihanalle! Peilipintaisessa lasikipossa on lotus-kuvio, joka tulee esiin todella kauniisti kynttilän palaessa. Tuo valkoinen keraaminen kynttilänjalka on saatu "perinnöksi" äitini suvun puolelta. Se on kyllä tosi kaunis ja käy aina kivasti adventtikyntteliköstäkin.
Mukavaa viikkoa, rentoja jouluvalmisteluja ja ihanaa joulunodotusta!
-Liina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
