Ajattelin kirjoitella ylös muutaman sanan suhteestani designiin. Sen ajatellaan helposti olevan vain kalliita (ylihintaisia) huonekaluja, epäkäytännöllisiä vaatekappaleita ja jotain joka ei tavallisen Penan tai Marjatan elämään kuulu. Itse haluan ajatella designia huomattavasti laajemmin. Minulle se on esimerkiksi arkisten asioiden käytännöllistä muotoilua ja esteettistä ulkonäköä, fiksusti suunniteltuja vaatteita ja kestäviä ja laadukkaita asusteita. Käytännöllisyys ja esteettisyys kun eivät millään tapaa sulje pois toisiaan vaan sopivat samaan yhteyteen oikein hyvin – jos niin vain halutaan. Erityisen lähellä sydäntäni on suomalainen design ja muotoilu, etenkin silloin kun myös itse tuote valmistetaan Suomessa. Tällaisena taloudellisesti erityisen haastavana aikana tuo ei varmaankaan enempiä selittelyitä tarvitse. Kotimaista muotoilua ja tuotantoa ei nykyisessä taloustilanteessa voi tukea yhtään liikaa.
Myös kotoamme löytyy monenlaista designia. On esimerkiksi perinteistä ja klassista Artekia, valaisimia sekä jakkaroita. Seinävalaisimet jäivät taloon edellisen omistajan jäljiltä (kiitos!) ja jakkaroista toisen löysin käytettynä Tori.fi:stä. Toisen jakkaran sain syntymäpäivälahjaksi vanhemmiltani. Nuoremman tyttären huoneessa on myös käytettynä ostettu vuosikymmeniä vanha Artekin pöytä. Elämää nähnyt ja kolhuja saanut, mutta silti niin kaunis ja tyylikäs että peittoaa lastulevyiset uudet pöydät mielestäni mennen tullen. Designin määritelmään lisäisinkin mielelläni myös ajattomuuden. Hyvin suunniteltu ja laadukas tuote kestää aikaa aivan eri tavalla kuin halvasti tuotettu kertakäyttökulttuurin tuotos.
Designin ei todellakaan aina tarvitse maksaa paljon, vaan sitä voi löytää myös edullisesti. En väheksy esimerkiksi Ikeaa, jonka huonekaluja ja muita käyttötavaroita kodistamme löytyy useita. Esimerkiksi puinen reilun kympin keittiöjakkara on muotoilultaan mukavan yksinkertainen, materiaaliltaan laadukas (täyspuinen) ja hintansa se on jo monen käyttövuotensa aikana haukkunut moneen kertaan. Edullisen designin kanssa saa olla ehkä hiukan tarkempi, sen piirissä saatetaan herkemmin törmätä eettisiin ja ekologisiin ongelmiin. Todettakoon kuitenkin, että kalliimmankin designin parissa voi yhtä hyvin olla kyseisiä epäkohtia. Ehkäpä on kuitenkin aavistuksen todennäköisempää että tuote on eettisemmin tuotettu ja valmistettu, jos valmistusmaa on esimerkiksi Bangladeshin sijaan Suomi.
Yllä olevasta kuvasta löytyvät sulassa sovussa Eamesin klassikkotuolit, Ikean huonekaluja (senkki ja jakkara), itse tehty betonipenkki (melkoista designia, sanoisin!) ja lahjaksi saatu Tynellin vintage-valaisin. On massatavaratalosta hankittuja mattoja ja ruokapöytä. Tykkään yhdistellä sisustuksessa eri aikakauden huonekaluja ja rikkoa yhtenäistä tyyliä jollakin hiukan poikkeavalla. Sisustuksen parissa on viime vuodet kova juttu ollut kerroksellisuus, ja sen nimeen vannon minäkin. Ihan parasta on, jos kodin sisustuksen ympärille saa rakennettua jonkinlaisen tarinan. Tästäkin kuvasta voisin kertoa jos jonkinlaista juttua, hääpäivälahjatuolista arvontapalkintona saatuun taiteeseen. Kerrottakoon niitä enemmän sitten toisella kertaa.
Eniten yksittäisiä designiksi luettavia asioita kotonamme löytyy ehkä valaisimista. On tuoretta designia, vintagea ja vuosikymmeniä sitten suunniteltuja mutta sittemmin uustuotantoon tulleita kappaleita. Oma suhteeni desingiin on intohimoinen, mutta silti riittävän pinnallinen. En ota sitä mielestäni liian vakavasti. Kaiken ei tarvitse olla (ihan) täydellistä eikä sitä nimenomaista perinteisesti ajateltua designia. Pyrin kuitenkin myös arjen hankinnoissa valintoihin, jotka kestävät aikaa ja katsetta. Joskus se edellyttää pidempääkin säästämistä, mutta harvemmin olen pitkään harkittuja ja tarkasti mietittyjä hankintoja katunut.
Mielelläni kuulisin löytyykö lukijoista muitakin esteetikkoja tai visuaalisesti vaativia. Onko teidän kotonanne designia ja mitä design tai visuaalisuus ylipäätään teille merkitsee?
