Toinen mahdollisuus oliivipuulle

Otsikko on ehkä hitusen harhaanjohtava. En minä oliivipuulle toista mahdollisuutta niinkään ole antamassa, kuin itselleni sen hoitajana. Ensimmäinen yritys nimittäin, noh, sanotaanko vaikka että kaikki osapuolet eivät jääneet eloon... Kuulemma tuo kaunis ja monia muitakin blogikoteja koristanut kasvi on aika hankala hoidettava. Pitää talvettaa ja kaikkea. Ihan ensimmäisellä yrittämällä en tosiaan suostu luovuttamaan, mutta sen verran tässä järkeä päähän tuli, että en sentään suurinta puuta raaskinut hankkia, vaan ihan tuollaisen minikokoisen. Mittasuhteiltaan hiukan pikkuinen meidän korkeaan olohuoneeseen, mutta mittasuhteista viis, tässä on nyt kyse taistelusta eloonjäämisen puolesta, eikä siinä koolla tai suhteilla ole merkitystä!

 

Edellisessä postauksessa uusi puu jo vilahtikin. Pääsi hetkeksi tv-huoneeseen. Tuo huone on kuitenkin pohjoisen puolella, joten aurinkoa rakastavalle puulle tuo huone olisi varma tappotuomio. Niinpä se paistattelee päivää talon valoisimmassa paikassa isojen ikkunoiden alla. Niistä mittasuhteista ei edelleenkään välitetä. Sinkkiruukkukin on vielä vanhan oliivipuun peruja, vähän liian iso sekin. Uutta ruukkua (tai ehkä jokin ihana Tine K:n kori olisi vieläkin parempi vaihtoehto) en kyllä nyt tässä vaiheessa vielä uskalla hankkia. Pärjännee tuossa hiukan isomassakin hetkisen.

 

Kasvin lapussa luki, etteivät puun hedelmät olisi syötäviä. Voin kyllä vannoa, että jos yksikin oliivi tästä puusta kasvaa ja kypsyy, niin aivan varmasti aion sellaisen syödä:)

///

Aurinkoista loppuviikkoa!

-Liina

TV-huoneen keveämpi ilme

Mattojen suhteen on kodissamme tapahtunut viime aikona jonkinlaisia muutoksia. Tv-huoneen matto siirtyi varastoon odottamaan pesulaan vientiä (herkkävatsainen Onni on siihen muutamat kerrat käynyt voimassa huonosti), makuuhuoneen matto vaihtui taljaan ja keittiön matto odottelee myös pesua. Makuuhuoneen vaaleanharmaa nukkamatto oli ensin tv-huoneessa, mutta väri oli liian samanlainen sohvan kanssa. Ei hyvä. Matto siirtyi ruokailutilaan.
Kodin1:stä sai viime viikolla yhdestä sisustustuotteesta -40%, ja hyödynsin tuon alekupongin villamattoon. Keinokuituiset nukkamatot on käteviä ja edullisia, mutta jotenkin viime aikoina olen alkanut haikailla yhä enemmän ja enemmän luonnonmateriaalien perään. Tällä edullisella (Blogimatoksikin kutsutulla) Annon Pandora-villamatolla voi nyt hyvin testata, miten villamatto meidän käyttöön soveltuu.
 

Nukkamatot ovat siitä hyviä, että akustoivat tilaa jonkin verran. Meillä tuota kaikumisongelmaa on aika tavalla, mutta tv-huoneessa ei onneksi ihan pahin tilanne kaikumisen suhteen ole, joten hiukan sileämpi matto ei kovin suurta vaikutusta akustiikkaan tee. Sitä nimittäin on testattu:) Insinöörismiehenihän mittasi kaikua matolla ja ilman, ja kyllä käppyröihin jonkinlaisia eroavaisuuksia piirtyi.

  
Maton lisäksi myös sohvatyynyt päivittyivät vaaleammiksi ja raikkaammiksi. Miehelleni tiedoksi, en ostanut yhtään uutta sohvatyynyä vaan nämä löytyivät varastoa penkomalla. Näistä tyynyistä ja päällisistä ja etenkin niiden lukumäärästä on nimittäin joskus hiukan keskusteltu.

Sisustus tv-huoneessa on aika neutraalia ja yksinkertaista, joten uskon ettei maton kuviointi tee siitä kuitenkaan levotonta. Itse asiassa tykkään tuosta kuviosta tosi paljon ja mielestäni se antaa muuten vähän pliisuun huoneeseen hiukan puhtia ja särmää.

 

///

 

Tämä päivä on mennyt aika ankeissa fiiliksissä. Olen kuumeessa ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan! Töissä on ollut kaikenlaista stressiä, joten voihan se olla että tämä on nyt pientä takapotkua siihen liittyen. Mikä ihmeellinen siinäkin muuten on, että sairastun aina miehen ollessa reissussa. Niin nytkin. Varmaan jotain eroahdistusta (no hehe, varmaan:). Nyt täytyy yrittää kyllä levätä, sillä loppuviikosta on tiedossa pientä reissuntapaista ja siihen mennessä olisi kyllä suotavaa olla täysissä voimissa.

 

Mukavaa tiistai-iltaa!

 

-Liina

 



Etsinnässä kumisaappaat

Tänä aamuna rannassa kaisloja raivaillessamme jalkani humpsahti jäästä läpi. Jääkylmä vesi solahti kumisaappaan irvistäneestä saumasta saman tien saappaan sisälle kastellen sukan ja jalan. Ei kiva tunne! Etsinnässä ovatkin nyt uudet kumisaappaat.
Vanhat valkoiset Tretornini olivat ihan kivat, mutta olihan tuo väri aavistuksen epäkäytännöllinen. Lisäksi saappaat olivat varreltaan ehkä aavistuksen liian kapoiset. Vaikka jalkani kovin sirot ovatkin (hehe), saappaan varsi saa olla reilu. Toivoisin että saappaat olisivat väriltään mustat ja malliltaan suhteellisen siistit. Niillä ajattelin kulkea sade- ja loskakeleillä töihin, joten mitään räikeän pinkkiä tai keltaista en nyt ajatellut väriksi valita.

1/2/3/4/5

Keräsin nopeasti muutamat mahdolliset vaihtoehdot uusiksi saappaikseni. Järkyttävän kalliilta tuntuvat kyllä, kuvittelin että kumpparit saisi muutaman kympin panostuksella. Näköjään jos haluaa yhtään saappaisiinsa panostaa (tässä tapauksessa lähinnä ulkonäköön), niihin joutuu laittamaan satasen tai ylikin. Huh.

Suosikikseni nousivat Hunterin saappaat (1. ja 5.). Tuollainen säädettävällä varrella oleva olisi täydellinen! Mistähän tuollaiset edullisimmin löytäisi? Onko teillä muilla saapassuosikkeja tai -suosituksia tai kokemuksia noista Huntereista? Vaikka nyt näyttää kovin keväiseltä ja kuivalta, epäilen että saappaita tullaan pitkin kevättä tarvitsemaan useampaankin kertaan:)