Rentoutumista, akkujen lataamista ja itsensä hemmottelua - pidä huolta itsestäsi

Heipat pitkästä aikaa! Kovin on arki taas vienyt mukanaan; on käyty ihmettelemässä upeita hevosia Apassionata-show'ssa talliporukalla, käyty ratsastusvalmennuksissa ja ihan vaan eletty tätä normaalia arkea. Johan sitä siinäkin on tekemistä riittämiin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä rankemmalta kaikki normaalia pidempään valvominen ja muu ylimääräinen tuntuu. Vähän naurattaa tuo oma esittelytekstini - päälle kolmekymppinen. Hehe, totuuden nimissä pitäisi jo kyllä päivittää siihen että melkein nelikymppinen. Iän myötä olen alkanut kiinnittää, osin tosin ihan jo pakon edessä, huomiota omaan jaksamiseen ja erityisesti palautumiseen. Minulle tehtiin syksyllä Firstbeat -hyvinvointianalyysi ja kyllä se kertoi karua kieltä siitä että arki tahtoo olla turhan hektistä eikä palautumista ehdi tapahtua riittävästi. Kieltämättä päivät täyttyvät työstä, harrastuksista, kotitöistä ja urheilusta niin täysin ettei elimistö välttämättä ehdi riittävästi levätä.

Analyysin jälkeen olen yrittänyt tietoisesti lisätä arkeeni hetkiä, jolloin elimistöllä olisi edes teoriassa mahdollisuus palautua. Välttämättä kyse ei ole mistään kovinkaan erikoisesta, sillä analyysin perusteella elimistöni palautui mm. tv:tä katselemalla ja venytellessä. Tuo venyttely ja liikkuvuuden ylläpito on toinen juttu, josta olen pyrkinyt tekemään itselleni rutiinin. Töissäkin saatan palaverin keskellä tehdä muutamia venytyksiä ja vähintäänkin lenkkien välipäivinä huolehdin pidemmistä venyttelytuokioista.

Viikonloppuisin on usein enemmän aikaa nautiskella pienestä arjen luksuksesta. Saunominen ja siihen liittyvät pienet kauneusrutiinit ovat ihana tapa hemmotella itseä. Hankin L'Orealin naamioita hyvällä alennuksella ja niillä sai kyllä ihan kelpo spa-hoidot järjestettyä. Joululta jäänyt amaryllis on ollut antelias kukinnoissaan ja siitä riitti yksi kukka kylpyhuoneen kaunistukseksikin.

Kynttilöillä ja muulla pienellä rekvisiitalla höystettynä tällaisella hyvinkin pienimuotoisella saa itselleen tehtyä mukavan ja rentouttavan hemmotteluhetken. Tällaiset jutut ovat mielestäni parasta arjen luksusta. Aina ei tarvitse massiivisia järjestelyitä ja hulppeita puitteita itsensä hemmotteluun.

Huomenna minä ja mieheni lähdemme pienelle minilomalle. Arpaonni oli minulle suosiollinen ja voitin Modernisti Kodikas -blogin arvonnasta risteilyn Tukholmaan! Pienten arkeen lisättyjen hemmotteluhetkien lisäksi on tietysti välillä aika ihanaa nauttia vähän spesiaalimmastakin ohjelmasta. Risteily on sisustus- ja design-teemalla järjestetty ja perjantaina Tukholmaan tutustumista onkin tiedossa kiertoajellen mm. Asplundin tehtaalla ja Svenskt Tennissä vieraillen.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! (Risteilytunnelmia voitte halutessanne seurata mm. instagramin kautta.)

Lomatunnelmia

Blogissa on ollut normaalia hiljaisempaa viime viikolla, sillä oltiin lomailemassa perheen kanssa Teneriffalla. Kuvia otin reissussa todella vähän ja tämäkin on lähtöpäivänä otettu kännykkäräpsy huoneemme terassilta. Palailen lomatunnelmiin vielä hiukan myöhemmin, nyt on yhdeksän (?!?) koneellista pyykkiä odottelemassa ja muutakin pientä hommaa tuntuu koko ajan löytyvän. Ajelin tyttöjen kanssa viime yönä kentältä kolmestaan kotiin, mies jäi lentokenttähotelliin ja lähti aamulla työmatkalle. Perillä kotona oltiin 03 aamuyöllä ja aamulla oli herättävä töihin ja kouluun. Illan ohjelmassa on siten aikainen nukkumaan meno!

Lomalla oli ihanaa, mutta kotona on kyllä aina kaikesta arkisirkuksesta huolimatta vielä ihanampaa:)

Haaste: Päivän asu

Koti Daaliatielle -blogin Henna haastoi minut kuvaamaan päivän asua. Heh, nyt jouduttiinkin sitten todella kauas omalta mukavuusalueelta, mutta eihän haastetta voi toteuttamatta jättää, joten ei auttanut muu kuin napata kamera töihin mukaan ja vähän nolostellen pyytää työkaveria (kiitos ihana Tiina!) kuvaamaan.

Koska julkisella paikalla ilman oikeaa syytä kuvattavana oleminen oli aavistuksen epämukavaa, nappasin jalustan avulla kotona myös kuvan ilman päällystakkia. Kengät vaihtuivat sisäkuvaan, ne olisivat olleet tänään jalassa jos kestäisin korkkareilla kävelyä. Perjantaina jalkapöytään tuikattiin pari piikkiä kortisonia ja jalalle täytyy antaa nyt hetkinen aikaa toipua ilman korkoja. Kummemmasta ei siinä ole kyse kuin vanhasta vammasta, joka jostakin äityi vähän enemmän vihottelemaan.

Päivän asu koostui seuraavista:
Mekko - Tiger (löytö hullareilta  kolme vuotta sitten)
Nilkkurit - Unisa (samoin löytö hullareilta)
Neuletakki - Mexx
Vyö - Esprit
Takki - FilippaK (-50% alelöytö)
Saappaat - Global (nämäkin hullareilta)
Huivi - Tiger
Laukku - LV

Haastan seuraavien blogien kirjoittajat paljastamaan päivän asunsa:

Koti Aurorassa
Littlebigthings
CasaBlanco

Lopuksi voi todeta, ettei tarvitse kyllä hetkeäkään harkita minkään sortin muotibloggaajan uraa vaan pysyttäydytään jatkossakin pääasiassa sisustuksen kuvaamisessa...

Kivaa alkanutta viikkoa!

Minun värini

Sain Nuapurissa -blogin  ihanalta Marjukalta haasteen. Todella vaikean sellaisen, sillä se liittyy väreihin. Meidän kotimmehan on hyvin väritön ja neutraali. Esille nousee oikeastaan vain yksi selkeä väri; harmaa. Sitä löytyy isoista pinnoista (mm. seinistä ja alakerran lattiasta), huonekaluista (sohva) ja pienesineistä. Harmaa on turvallinen, siihen en kyllästy ja uskon että se kestää myös aikaa.

Coloria.net kertoo harmaasta mm. näin:
Harmaa on tavallinen, yllättämätön väri. Kun tarkoitetaan tavallista elämää, jossa ei ole huippukohtia, puhutaan harmaasta arjesta. Kun esim. englanninkielessä sininen (blue) näyttäisi kuvaavan masentuneisuutta ja synkkää olotilaa, Suomessa - sekä mm. Japanissa - vastaava väri lienee harmaa. Molemmissa maissa valitellaan elämän harmautta...
Harmaa yhdistetään synkkyyteen: kun päivä on harmaa, aurinko ei paista. Harmaa liitetään myös tunteiden kieltämiseen sekä masennukseen.

Hmm. Rupesin pohtimaan syitä miksi harmaa viehättää minua niin paljon. En koe olevani itse harmaa, ennemminkin päinvastoin. Olen persoonana ärsyttävän vahva ja värikäs. Puhun paljon, jolloin huomaamattani saatan jättää helposti hiljaisemmat jalkoihini. Ei mitenkään positiivinen piirre aina. Olen impulsiivinen, innostun helposti ja isossakaan joukossa en jää yleensä hiljaiseksi. Kouluaikoina olin taideaineissa tasaisen vahva, en kuitenkaan missään niin lahjakas, että sieltä olisi kannattanut ammattia itselleen suunnitella.

Ehkä haluan ympäröidä kotini (ja itsenikin, kun puhutaan vaatteista) tasaisilla ja hillityillä väreillä. Ympäristön värittömyys ehkäpä tasoittaa omaa persoonaani. Ja ihan hyvä niin.

Harmaa, valkoinen, musta, puu, muut luonnonmateriaalit. Niitä meidän kodista löytyy eniten. Pieninä ripauksina on joskus esim. turkoosia. Se onkin oikeastaan ainoa "oikea" väri, jonka voin sanoa lempivärikseni. Etsimällä etsin muutaman turkoosin (tai turkoosiin viittaavan) värin kotoamme. Aika vähissä kirkkaat ja erottuvat värit meillä ovat. Perheemme naisväki on kovin temperamenttista porukkaa, joten ehkäpä tuo neutraali ympäristö on meille ihan hyväksi.

Tiedän muutaman bloggaajan, jotka eivät ole ihan yhtä väriallergisia kuin minä. Muiden värikkäitä koteja ihailenkin. Erityisesti taito, jolla tehdään värikäs koti ilman että siitä tulee sirkus ja sillisalaatti, on kadehdittava. Itse en sellaista värien käyttöä valitettavasti osaa.
Olisipa kivaa jos

Kotipalapelin  Rilla
Valentine's Afternoonin Annika
ja
Casa Volmarin Jen

kertoisivat omista väreistään:)

Haaste kuului näin:
1. Esittele väri, joka puhuttelee sinua. Sellainen väri, joka on lähinnä sydäntäsi.

2. Liitä tekstiisi kuvia kotoasi, todistusaineistoa vaatekaapistasi, mitä vain keksit.
3. Voit myös kertoa lyhyen selostuksen siitä, mitä uskomuksia väriin on liitetty.
(Lähteenä voi käyttää vaikka coloria.nettiä.)