2014/02/22

Minun värini

Sain Nuapurissa -blogin  ihanalta Marjukalta haasteen. Todella vaikean sellaisen, sillä se liittyy väreihin. Meidän kotimmehan on hyvin väritön ja neutraali. Esille nousee oikeastaan vain yksi selkeä väri; harmaa. Sitä löytyy isoista pinnoista (mm. seinistä ja alakerran lattiasta), huonekaluista (sohva) ja pienesineistä. Harmaa on turvallinen, siihen en kyllästy ja uskon että se kestää myös aikaa.


Coloria.net kertoo harmaasta mm. näin:
Harmaa on tavallinen, yllättämätön väri. Kun tarkoitetaan tavallista elämää, jossa ei ole huippukohtia, puhutaan harmaasta arjesta. Kun esim. englanninkielessä sininen (blue) näyttäisi kuvaavan masentuneisuutta ja synkkää olotilaa, Suomessa - sekä mm. Japanissa - vastaava väri lienee harmaa. Molemmissa maissa valitellaan elämän harmautta...
Harmaa yhdistetään synkkyyteen: kun päivä on harmaa, aurinko ei paista. Harmaa liitetään myös tunteiden kieltämiseen sekä masennukseen.





Hmm. Rupesin pohtimaan syitä miksi harmaa viehättää minua niin paljon. En koe olevani itse harmaa, ennemminkin päinvastoin. Olen persoonana ärsyttävän vahva ja värikäs. Puhun paljon, jolloin huomaamattani saatan jättää helposti hiljaisemmat jalkoihini. Ei mitenkään positiivinen piirre aina. Olen impulsiivinen, innostun helposti ja isossakaan joukossa en jää yleensä hiljaiseksi. Kouluaikoina olin taideaineissa tasaisen vahva, en kuitenkaan missään niin lahjakas, että sieltä olisi kannattanut ammattia itselleen suunnitella.

Ehkä haluan ympäröidä kotini (ja itsenikin, kun puhutaan vaatteista) tasaisilla ja hillityillä väreillä. Ympäristön värittömyys ehkäpä tasoittaa omaa persoonaani. Ja ihan hyvä niin.




Harmaa, valkoinen, musta, puu, muut luonnonmateriaalit. Niitä meidän kodista löytyy eniten. Pieninä ripauksina on joskus esim. turkoosia. Se onkin oikeastaan ainoa "oikea" väri, jonka voin sanoa lempivärikseni. Etsimällä etsin muutaman turkoosin (tai turkoosiin viittaavan) värin kotoamme. Aika vähissä kirkkaat ja erottuvat värit meillä ovat. Perheemme naisväki on kovin temperamenttista porukkaa, joten ehkäpä tuo neutraali ympäristö on meille ihan hyväksi.

Tiedän muutaman bloggaajan, jotka eivät ole ihan yhtä väriallergisia kuin minä. Muiden värikkäitä koteja ihailenkin. Erityisesti taito, jolla tehdään värikäs koti ilman että siitä tulee sirkus ja sillisalaatti, on kadehdittava. Itse en sellaista värien käyttöä valitettavasti osaa.
Olisipa kivaa jos

Kotipalapelin  Rilla
Valentine's Afternoonin Annika
ja
Casa Volmarin Jen

kertoisivat omista väreistään:)

Haaste kuului näin:
1. Esittele väri, joka puhuttelee sinua. Sellainen väri, joka on lähinnä sydäntäsi.
2. Liitä tekstiisi kuvia kotoasi, todistusaineistoa vaatekaapistasi, mitä vain keksit.
3. Voit myös kertoa lyhyen selostuksen siitä, mitä uskomuksia väriin on liitetty.
(Lähteenä voi käyttää vaikka coloria.nettiä.)

18 kommenttia:

  1. Teillä on niin kaunista ja harmaan eri sävyt ovat kyllä kauniita. Itse taidan olla "väriallerginen" myös, eipä täälläkään värejä hirveästi mustan, valkoisen ja harmaan lisäksi ole! Ainoa poikkeus on 2-vuotiaan tyttäremme huone, jossa on vaaleanpunaista... Sekin kyllä kevään tullen väistyy ja siitäkin taitaa tulla "väritön", toki jotain täytyy olla, mikä kertoo että se on pienen tytön huone! :)
    Ihailen itsekin kovasti niitä ihmisiä jotka uskaltaa revitellä väreillä, ilman että lopputulos se "sillisalaatti"... Toivottavasti itsekin joskus osaisi! :)

    Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Heli!
      Meilläkin sentään lastenhuoneissa on väriä:)

      Poista
  2. Koulussa oppilaani kysyivät ystävänpäiväsydämiä tehdessä, että saako värittää mustalla. 3.-luokkalaiset eivät mieltäneet punaista väriä ystävyyteen ja sydämeen. Se pysähdytti! Mietimme sitten yhdessä eri värejä, väriympyrää ja jokaisen lempiväriä. Tosi moni, sekä tyttö että poika, piti mustasta. Itse pidän valkoisesta, harmaasta ja mustasta, ja se näkyy kotona, ja vaatteissa. Vaikeaa on lisätä kotiin kausivärejä, paitsi kukkien muodossa. :)
    -Jutta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin varsinkin 9 vuotias tykkää mustasta ja valkoisesta. Enpä tiedä, liekö saanut äidiltään liikaa vaikutteita...

      Kukat on kyllä ihana tapa saada kotiin piristystä ja väriä!

      Poista
  3. Ihana koti ja blogi :) Heti koukkuun jäin. Tuo kuva ylinnä bannerissa, siis tuoli siellä on jotenkin niin makee. Mielestäni oli viime kesän asuntomessuilla. Juurikin tänään lisäsin facebook sivuille kuvia ja juurikin tuosta tuolista myös. Olen myös omassa kodissani suht väritön, joskin kontrasteja on hiipinyt vuosien varrella lisää ja lisää. Omas työssä saa olla tekemisissä niin paljo värien kanssa etten kestä katsoo niitä kotona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi ja kiva että löysit tänne:)
      Minäkin tykkään tuosta nahkatuolista tosi paljon. Ostettiin se mieheni kanssa yhteiseksi 10v. hääpäivälahjaksi:)

      Poista
  4. Kiitos, että tartuit haasteeseeni. Meilläkin on aika vaisua, mutta odottelen värien tuloa kevään mukana. Ehkäpä repäisen ja laitan ruusukuviota kehiin. Tässä kuvia meidänkin kodin värittömyydestä, ellet ole vielä nähnyt ;) http://emiliakarenina.blogspot.fi/2014/02/minun-varini-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaste olikin yllättävän vaikea toteuttaa:)
      Täytyykin tulla katsomaan myös teidän värit (värittömyys?).

      Poista
  5. Harmaa on hieno, mutta vaikea väri. Näyttäisi siltä, että olet löytänyt sopivat harmaan sävyt. Entä onko tuo ekan kuvan harmaa juuri se H484?

    -Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula!
      En ole varma värin koodista. On nimeltään Nepal medium (muistaakseni...). Suurin osa seinistä on Nepal vaaleaa, yhtään ihan valkoista seinää meiltä ei löydykään:)

      Poista
    2. Kiitos, pitääpä vielä tsekata siis Sadolinin värikartta ennen päätöstä. Meillä on valkoista nja rapattua seinää, joten kaikki sen rinnalla näyttää tummalta.

      -Paula

      Poista
    3. Sadolinin värit on siitä kivoja, kun samasta sävystä löytyy montaa eri tummuusastetta. Vaaleinta isoihin pintoihin ja tummempia sitten jos haluaa korostaa. Siitä erityisesti tykkäsin, että esim. listat ja ovenkarmit eivät näytä niin keltaisilta, kun seinä ei ole ihan valkoinen. Toisaalta onhan valkoinen kyllä tosi raikas ja valoisa taas, että puolensa ja puolensa... Värivalinnat on kyllä ihan älyttömän vaikeita!

      Poista
  6. Kiitos tästä! Toteutan lähiaikoina :))

    VastaaPoista
  7. Kuinka olinkin tämän kauniin blogin jo unohtanut, vaikka jo viime vuoden puolella täällä kävin muualta vinkin saaneena ;). Nyt muistin laittaa seurantaan ja pysyn varmasti mukana!

    Harmaa se on minunkin värini, tosin teen tämän tästä outoja hyppäyksiä punaiseen. Oli mielenkiintoista lukea pohdintojasi mieltymyksestäsi harmaaseen. Voisin nimittäin kuvailla itseäni lähes samalla tavalla kuin sinä itseäsi, en ole harmaa minäkään ja silti kaikki ympärilläni voisi olla harmaata.

    VastaaPoista
  8. Kiitos ihanasta kommentistasi! Kiva että löysit tiesi tänne uudelleen:)

    VastaaPoista