Haaveilua: DSR ja DAR

 

Siivouspäivänä sitä joskus tarttuu tuumasta toimeen. Olen haikaillut olohuoneessa olevan lastulevykaapin tilalle 50-luvun koivuista liinavaatekaappia. Kytännyt tori.fi:tä ja etsinyt sopivia huuto.netistä. Tuloksetta. Aina väärän mallisia tai liian suolaisen hintaisia. Tänään sain tarpeekseni, ja piilotin kaappirumiluksen tv-huoneeseen. Siellä hävetköön nurkassa, eipä ole ihan koko ajan sentään silmien alla.

 

Tilallehan piti jotain laittaa, seinä loisti niin kovin paljaana ja tyhjänä. Kesän aikana villisti kasvanut oliivipuu sai seurakseen Dsr-tuolin. Olen edelleen noiden tuolien hankintaan niin tyytyväinen! Eihän tuo keittiönpöydän äärestä lainattu tuoli tuohon pidemmäksi aikaa jää, mutta tulipa testattua että ihan hyvinhän se tuohonkin passaisi. Ja itse asiassa vielä paremmin sopisi Vitran Dar.

No, ihan näin hetken mielijohteesta ei kyllä tuollaista hankintaa tehdä, mutta olisihan tuo tuoli aivan ihana. Sopisi hyvin tarvittaessa ruokapöydän päähän lisäistuimeksi, työtuoliksi, eteiseen... Ihan mihin vain siis! Haaveilu saa jatkua, mutta jos joskus tuolin meinaa hankkia on ehkä ensin syytä aloittaa siihen säästäminen.

Ihanaista torstai-iltaa, ihan pian on jo viikonloppu!

-Liina

Rakkautta - Vitra DSR

Vanhat ruokapöydän tuolit tulivat elinkaarensa päähän, ja päätin että seuraavien tuolien toivoisin olevat design-klassikot. Sellaiset jotka näyttäisivät hyvältä ja tuoreelta vielä vuosikymmenenkin (tai kahden) päästä. Mielellään myös kestävät ja helppohoitoiset (verhoillut tuolit rajautuivat pois). Melkein jo tilasin HAY:n about a chair -tuolit, mutta käytännöllisyys lapsiperheessä mietitytti. Ovat ehkä hankalat lasten siirrellä? Ruokailutilamme on myös vähän ahtaasti pienessä erkkerissä ja nuo HAYt ovat mielestäni parhaimmillaan ilmavassa tilassa. Seiskat ja Domukset ovat olleet haaveinani myös, mutta niiden hinta oli jo yli kipurajan. Niinpä meille sitten viime perjantaina kotiutui Vitran mustat DSR-tuolit. Minä valitsin tuolin, mies sai valita värin.



Olen tähän tuoliin tykästynyt vasta vähitellen. Alkuun vierastin tuota kromattua "häkkyräjalkaa", mutta nyt se näyttää silmääni kauniin ilmavalta ja tuo tuoliin sen oman jujunsa. Miltä nämä muka näyttäisivät perusjaloilla varustettuina (no koulutuoleilta, heh).

 

Tuolit on suunniteltu 50-luvulla ja mielestäni ovatkin ihan käsittämättömän modernit yhä edelleen! Uskon ja toivon että näyttävät omaan silmään tyylikkäiltä vielä vuosien päästäkin.

Toistaiseksi käyttökokemukset ovat oikein positiivisia. Ovat mukavat istua, ihan käsittämättömän kevyet liikutella ja en vaan voi olla korostamatta tuota tuolin kauneutta. Sehän on yksi tärkeimmistä hyvän käyttöesineen ominaisuuksista, eikö?!

Designin ja laatutuotteen hankinta kirpaisee ostohetkellä, mutta usein se pidemmän päälle myös palkitsee. Näin ainakin haluan uskoa. Olen huomannut saman myös vaatteissa ja asusteissa; harvoin laatua, ajattomuutta ja pitkää käyttöikää ikävä kyllä saa halvalla. Nämä tuolit ovat kodissamme hyvin keskeisessä roolissa; aina näkyvillä ja joka päivä arjessa käytössä. Siksipä tuoleihin kannatti mielestäni panostaa.