DSR, lampaantalja ja kuvausassari / Photo shoot with my cute assistant

Raw-kuvatestailu jatkui tänään. Aika hämärää oli keskipäivälläkin, enkä jaksanut kaivaa jalustaa esiin. Nämä kuvat olivat siltikin aavistuksen kivempia käsitellä, kun perjantai-iltana pimeällä kuvatut.
Kuvausassari hiipi salakavalasti paikalle heti kun laitoin lampaantaljan (alesetelillä -40% Kodin Ykkösestä) lattialle.

 

Havut on haettu lähimetsästä ainakin kaksi viikkoa sitten, mutta ihmeen vihreinä ovat säilyneet! Tänään hain nuoremman tytön kanssa muutaman oksankarahkan, suunnitteilla on toteuttaa tänäkin vuonna valo-oksa.
Sulkataulukin (diy) on saatu seinälle. Ei siinä mennytkään kuin jokunen viikko. Kuulemma pitäisi opetella itse poraamaan. Totta, totta...

Balmuirin Kid Mohair* huivi on superpehmeä ja niin muhkea, että käy melkein torkkupeiton korvikkeesta. Sävy on kaunis ja lämmin taupe, maitokahvi minun mielestäni. Alimmassa  kuvassa kahvilasina on Sisustuksen Koodista tilaamani Hobstar. Ihastuin niihin heti, arkinenkin kahvihetki on asteen verran fiinimpi, kun juoman nauttii kristallilasista.

Tulipa kummasti intoa valokuvaamiseen ja kuvien käsittelyyn Lightroomin ja raw-kuvien myötä!

Lempeää sunnuntai-iltaa.

/

Today I continued training with raw-pictures and Lightroom. My assistent found her place immediately. 

Liina.

Rakkautta - Vitra DSR

Vanhat ruokapöydän tuolit tulivat elinkaarensa päähän, ja päätin että seuraavien tuolien toivoisin olevat design-klassikot. Sellaiset jotka näyttäisivät hyvältä ja tuoreelta vielä vuosikymmenenkin (tai kahden) päästä. Mielellään myös kestävät ja helppohoitoiset (verhoillut tuolit rajautuivat pois). Melkein jo tilasin HAY:n about a chair -tuolit, mutta käytännöllisyys lapsiperheessä mietitytti. Ovat ehkä hankalat lasten siirrellä? Ruokailutilamme on myös vähän ahtaasti pienessä erkkerissä ja nuo HAYt ovat mielestäni parhaimmillaan ilmavassa tilassa. Seiskat ja Domukset ovat olleet haaveinani myös, mutta niiden hinta oli jo yli kipurajan. Niinpä meille sitten viime perjantaina kotiutui Vitran mustat DSR-tuolit. Minä valitsin tuolin, mies sai valita värin.



Olen tähän tuoliin tykästynyt vasta vähitellen. Alkuun vierastin tuota kromattua "häkkyräjalkaa", mutta nyt se näyttää silmääni kauniin ilmavalta ja tuo tuoliin sen oman jujunsa. Miltä nämä muka näyttäisivät perusjaloilla varustettuina (no koulutuoleilta, heh).

 

Tuolit on suunniteltu 50-luvulla ja mielestäni ovatkin ihan käsittämättömän modernit yhä edelleen! Uskon ja toivon että näyttävät omaan silmään tyylikkäiltä vielä vuosien päästäkin.

Toistaiseksi käyttökokemukset ovat oikein positiivisia. Ovat mukavat istua, ihan käsittämättömän kevyet liikutella ja en vaan voi olla korostamatta tuota tuolin kauneutta. Sehän on yksi tärkeimmistä hyvän käyttöesineen ominaisuuksista, eikö?!

Designin ja laatutuotteen hankinta kirpaisee ostohetkellä, mutta usein se pidemmän päälle myös palkitsee. Näin ainakin haluan uskoa. Olen huomannut saman myös vaatteissa ja asusteissa; harvoin laatua, ajattomuutta ja pitkää käyttöikää ikävä kyllä saa halvalla. Nämä tuolit ovat kodissamme hyvin keskeisessä roolissa; aina näkyvillä ja joka päivä arjessa käytössä. Siksipä tuoleihin kannatti mielestäni panostaa.