Näytetään tekstit, joissa on tunniste design. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste design. Näytä kaikki tekstit

2017/02/17

TERVEISET TUKHOLMASTA!

Terveisiä Tukholmasta! Vietimme mukavat pari vuorokautta risteillen Silja Serenadella Design- ja sisustus-risteilyllä. Teemaristeilyn ohjelmassa oli mm. Design-illallinen Matti Jämsénin suunnittelemasta menusta nauttien sekä design-kierros Tukholmassa oppaan johdolla muutamiin melko ikonisiin paikkoihin tutustuen. Pakkasin reissuun mukaan ihan oikean kamerankin, mutta niin vaan sitten kuitenkin päätin nauttia risteilystä vain puhelimella muutamia satunnaisia kuvia napsien.



Lähtöiltana sää oli kyllä todella kaunis. Ankkureiden irtoamista oli mukava odotella tervetuliaistilaisuudessa auringon laskua ihaillen ja kuohuviiniä siemaillen. Sami Sykkö toivotti design-risteilijät tervetulleeksi ja pääsimme kuuntelemaan mm.  Johanna Gullichsenin ja Anna Pirkolan ajatuksia designista ja trendeistä. Yleisökin pääsi kysymyksiä esittämään ja vähän jäin harmittelemaan etten avannut suutani ja kysynyt mitä he ajattelevat designin, taiteen ja bisneksen yhdistämisestä. Se kun ei aina ihan kivuttomasti välttämättä käy.


Olin ilahtunut hyttien selkeästä ilmeestä. Vaaleaa puuta ja neutraaleja sävyjä. Ei mitään tunkkaisia kokolattiamattoja ja raskaita sävyjä vaan kepeää skandinaavista ilmettä! Kumpikaan ei myöskään joutunut kömpimään yläsänkyyn vaan hytissä oli ihan sopivasti tilaa kahdelle aikuiselle. Ikkunasta oli mukavaa seurailla ohi lipuvaa saaristomaisemaa. Vaikka olenkin vannoutunut Saimaa-fani, niin onhan se myönnettävä että kyllä tuo saaristokin melkoisen upea on. 


Design-illallinen nautiskeltiin Tavolata-ravintolassa jonne koko samalla teemalla risteilevä joukko oli kokoontunut. Pöytäseurueeseemme saimme todella mukavan meitä iäkkäämmän pariskunnan, mutta niin vain juttua riitti niin designista kuin ruuastakin. Terveisiä vain Valkeakoskelle jos satutte lukemaan! Kolmen ruokalajin illallinen viineineen oli herkullinen, ja hauska sattuma oli että seurueemme herra oli tuota jälkiruokaa jo ehtinyt testailemaan. Hän kun kuulemma on melkoisen intohimoinen kulinaristi, niin olipa sitten kysynyt reseptiä jo itse Matti Jämséniltä, joka sen hänelle oli toimittanut. Hauskaa oli sitten kuulla herran ja rouvan mielipiteitä siitä kumpi olikaan paremmin onnistunutta, itse tehty vai laivalla tarjoiltu. :)




Kiertoajelun ensimmäinen kohde oli Asplundin liike. Täytyy sanoa että ra-kas-tuin. Tosi kauniita ja tyylikkäitä huonekaluja ja sisustusesineitä! Stailaukset olivat ammattimaisesti viimeisteltyjä ja hyvin tarkkaan harkittuja, mutta silti tila oli saatu todella kodikkaaksi. Jos oman kodin sisustusta johonkin suuntaan haluaisin viedä, tässä olisi hyvää esimerkkiä siitä. Vähän jo väläyttelin miehellani josko maalattaisiin keittiö samalla petroolin sävyllä kuin yllä olevassa kuvassa, mutta vielä hän ei ole suostunut telaan tarttumaan. :D



Asplundilta siirryime Svenskt Tenniin, jota voisi kaiketi kuvailla Ruotsin Marimekoksi. No, täytyy tunnustaa että itse kyllä tykkään Marimekostamme huomattavasti enemmän, mutta kyllä tällaiselle todella räiskyvälle väri- ja kuosi-iloittelullekin kannattajajoukkonsa löytyy varmasti. Minulle kyllä tuolla oli kaikkea vähän liikaa. Mielenkiintoinen kohde siitäkin huolimatta, varsinkin sen takia että siellä pääsi ihastelemaan Harri Koskisen uutta valaisinmuotoilua.


Seuraava etappi oli Hallwylska Museet, jossa tutustuimme Sara Garantyn kuratoiman näyttelyn Colour Emotions-Celebrating Broken Illusions. Täytyy tunnustaa että kyllä oma silmä tuolla Asplundin liikkeessä huomattavasti enemmän kiinnostuksen kohteita löysi kuin tästä näyttelystä. :D Mielenkiintoista oli joka tapauksessa näyttelyyn päästä tutustumaan.

Tämän kohteen jälkeen pääsimme viettämään vielä vapaasti aikaa Tukholman kaduilla kierrellen. Jälkeen kerran löysin itseni Illum's Bolighusista huokailemassa. Olisi ollut yhtä jos toistakin jota olisi kotiin voinut tuliaiseksi tuoda. No, vähiin jäivät ostokset tällä kertaa, mutta ihanaa tuolla on aina käydä kaikkia sisustusherkkuja ihailemassa.


Miten mieheni, joka ei sisustamisesta ja designista kovinkaan paljoa piittaa (työtään ja moottoripyöriä ja vastaavia lukuunottamatta), sitten selvisi tällaisella reissulla. No, ihan hyvin. Pisteet täytyy antaa hänelle, sillä niin mukisematta kulki mukanani eikä ihan hirveän sarkastisia letkautuksia (ainakaan kovaan ääneen) päästellyt. Ja kuten sanotaan, hyvä ruoka, parempi mieli. Tukholmassakin huolehdimme hyvästä tankkauksesta niin ei päässyt nälkäkiukku kummallakaan yllättämään. Ruokailuun ei nyt jaksettu sen enempiä panostaa ja astuimme sisään ensimmäiseen mukavan näköiseen tex-mex -paikkaan. Söimme kelpo annokset täällä, eikä hintakaan ollut mikään ihan tolkuton, kuten Tukholmassa saattaisi hyvinkin olla.

Risteily on tosi mukava ja onnistunut. Laskeskelimme että edellisestä kahdestaan tehdystä risteilystä on aikaa kulunut reippaat 15 vuotta! Säät suosivat matkan aikana, ruuat olivat herkullisia, eikä tuo risteilyn teemakaan hullumpi ollut. Tästä huolimatta oli aika mukavaa ajella satamasta suoraan (no pikku koukkaus IKEAn kautta, heh) mökille. Lapset olivat vielä mummin ja ukin luona joten saimme vielä hengähtää hetkisen ihan kahdestaan, lämmitellä mökkiä ja kilistellä tuliaiskuohuvalla. Valmiissa pöydissä parin päivän aikana nautittujen aterioiden jälkeen oli ihan mukavaa taas tarttua kauhan varteen ja illalliseksi valmistuikin merihenkistä kala-äyriäispataa.



Sunnuntai-iltana ajelimme mökiltä kotiin, jonne oli kyllä ihanaa muutamien reissupäivien jälkeen palata. Äitini oli siivonnut meillä ennen kuin perjantaina lasten koulupäivän jälkeen lähtivät. Kiitos äiti. <3 Mikään ei voita sitä tunnetta kun palaat matkan jälkeen siistiin kotiin. Se on reissaamisen parhaita puolia, kotiin paluu nimittäin.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Liina


2015/12/21

JOULUTUNNELMAA MÖKILLÄ JA ENSIMMÄINEN JOULULAHJA

Tänään tein viimeisen työpäivän etänä mökiltä käsin. Puuh, meinasi ottaa koville, sillä flunssa on iskenyt oikein kunnolla minuun. Ääntä ei viikonloppuna tullut lainkaan ja nyt on muuten vain vetämätön ja ärsyttävän sairas olo. Tämähän ei sovi yhtään sen kanssa, että kiireisin jouluvalmisteluaika alkaa N-Y-T! Olen juonut kuumaa, saunonut ja käynyt avannossa ja syönyt paljon suklaata. Ehkä tämä tästä vähitellen helpottaa. Joulutunnelmaan on jo aika kivasti päästy, mökille saa jouluisen tunnelman niin helposti aikaiseksi. Tila on pieni, joten jo muutamat koristeet tuntuvat riittäviltä. Mökkisisustus on melko talvinen ja kodikas ympäri vuoden, joten kovin kummoista päivitystä ei sisutuskaan vaadi.


Hyasintti on lempikukkiani. Yleensä suosin kukissa valkoista väriä, mutta nämä sipulit olivat niin kauniita, että päädyin ostamaan syvän siniseksi aukeavat kukat. Hyasintti on melkein kauneimmillaan näin nupulla ollessaan ja melkein jopa toivoisin ettei se ihan heti aukeaisikaan. Tuoksu vain tulee vasta kukan auettua kunnolla, ja se kyllä kuuluu jouluun jos mikä. Alempana olevassa kuvassa näkyy piskuinen joulukuusemme. Mies ja vanhempi lapsi kävivät kuusenhakureissulla ja tuossa tulos. Sympaattinen se ainakin on, ja onpahan vähemmän neulasia karisemassa. Pieniin tiloihin kovin iso ja tuuhea kuusi olisikin ollut vähän hankala, joten tähän minikuuseen voi olla oikein tyytyväinen!



Sain vanhemmiltani ihanan 50-luvun nojatuolivanhuksen. Ei se tainnut mikään virallinen joululahja olla (tilanpuutteen vuoksi luopuivat), mutta minä epäilen että tästä tuolista tulee minun paras joululahjani. Se sopii täydellisesti sohvapöydän kaveriksi ja kankaan syvä tumma sävy on todella kaunis. Tämä on laatua ja designia mielestäni parhaimmillaan.


Jouluvalmistelut ovat jo ihan kohtuullisella tolalla, etenkin kun pääsemme syömään valmiiseen joulupöytään vanhempieni luokse. Joulupäiväkin ateria on valmiiksi katettu, silloin pääsemme anopin herkkupatojen ääreen. Huomenna käyn kaupassa ostamassa lastillisen herkkuruokia ja teen joulusiivouksen. Lahjat on aika hyvällä mallilla jo. Ainoa harmillinen juttu on puuttuva lumi, mutta se kun on asia jolle ei mitään voi tehdä, niin sitä on ihan turha murehtia. Nautitaan hämäristä illoista, hyvästä ruuasta ja juomasta, ystävien ja läheisten seurasta ja joulutunnelmasta.

Ihanaa jouluviikkoa kaikille lukijoilleni!

-Liina

2015/10/04

ETEISESSÄ



Pitkästä aikaa muutamia kuvia eteisestä. Eteisemme on vähän sellainen muotopuoli murheenkryyni, aina täynnä tavaraa ja vähän sellainen viimeistelemätön sisutukseltaan muutenkin. Kivojakin juttuja siellä toki on, kuten vanha liinavaatekaappi, josta yhä vain tykkään! Se löytyi tori.fi:stä reilu vuosi sitten. Muita lempijuttuja on Yki Nummen Modern Art valaisin (saatu äidiltäni joululahjaksi vuosia sitten) sekä ihanaakin ihanammat Muuton Dots naulakot (ripustimet, koukut, vai miksi niitä pitäisi sanoa?). Ne toin Kööpenhaminasta, jossa käytiin kolmisen vuotta sitten siskoni kanssa. Dotseihin tuppaa kasaantumaan tavaraa välillä turhankin paljon. Niiden päälle on liian helppo heittää huivi jos toinenkin, laukku tai takki. Usein tuo kohta eteisestä onkin melko kuvauskelvoton, mutta tänään karsin ylimääräisiä tavaroita reippaalla kädellä pois. Esille jäivät eniten käyttämäni huivit, Balmuirin Helsinki* ja Kidmohair*, sekä Tiger of Swedenin huivi. Laukuista eniten käytän Lumin Stellaa ja Louis Vuittonin Neverfullia. Luikkari oli itse itselleni (heh) ostama hääpäivälahja kaksi vuotta sitten Barcelonasta. Siellä juhlistimme kymmentä avioliittovuotta mieheni kanssa. Tuosta laukusta ei voi kyllä huonoa sanoa (no hinta tietysti on vähän älytön, mutta kerranhan sitä vaan kymmenen vuotta on naimisissa ollut). Kestää järkyttävän paljon painoa, ei mene miksikään pienestä sateesta ja vetää sisäänsä melkoisen määrän tavaraa. On toiminut arkikäytössä aivan täydellisesti. <3


Eteisessä oleva sisalmatto on kärsinyt pienoisesti Alman tultua taloon. Yhdestä kohtaa on ihan vähän maisteltu ja pariin kohtaan on jäänyt tahroja. Muuten kyllä sisalmatto on aivan loistavasti toiminut tuolla paikalla. Tuo mukavasti vähän lämpöä harmaaseen laattalattiaan. Matto saatiin kaupan päällisiksi kun ostimme tv-huoneen sohvan. Kauppa se on joka kannattaa. :)



Kaapin päällinen olisi mukava pitää aina tyhjänä ylimääräisestä tavarasta. Eipä vaan onnistu arjessa ainakaan meillä! Siinä on puhelimet, lompakot, kellot, postit, liput, laput, kynät, lelut, kuitit, huulirasvat... Siis kaikki mahdollinen. Aina silloin tällöin hermostun ja raivaan kaiken ylimääräisen kaapin päältä pois piiloon kaappiin, mutta eipä mene aikaakaan kun kaikki tavara on kulkeutunut takaisin tuohon päälle epämääräisiksi kasoiksi ja röykkiöiksi...
Nyt jätin näkyville vain pari kynttilää, ihanan Skandinaviskin tuoksuvan Hyggen (suosikkini!) sekä kirppikseltä ostetun messinkisen kynttilänjalan.


Vajaa neljä vuotta sitten kun taloa etsimme ja tätä nykyistä kotiamme katsomassa kävimme, puhuimme talosta työnimellä "siniovinen talo". Sininen on ovi edelleenkin, vaikka suunnitelmissa on jo pitkään ollut sen uusiminen tai maalaaminen. Ehkäpä väriä ei enää muutetakaan, jotenkin tuohon vähän muuta väritystä rikkovaan siniseen oveen on jo kiintynyt. Blogistakin meinasi tulla nimeltään Siniovinen talo, mutta se jäi, kun Maja kirjoitti jo Mustaa ovea (suuri suosikkini, käykää ihmeessä tutustumassa jos ei ole entuudestaan tuttu!).

Tällaista eteisjuttua tänään. Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille ja tsemppiä alkavaan viikkoon!

-Liina

2015/07/27

Lomalta paluun onnea ja uusi Tynellin designvalaisin

Pitkästä aikaa kotona! Loman jälkeen on aina yhtä ihanaa palata kotiin ja ihan ehdottomasti parasta on päästä nukkumaan omaan sänkyyn. Eipä sillä, oma sänkyhän se mökilläkin on, mutta silti. Koti on kuitenkin aina koti. Ennen lomaa vaihdan aina sänkyyn puhtaat lakanat, joten ensimmäinen yö kotona loman jälkeen on senkin takia erityisen hyvä. <3
Lomalla ei juuri kotona oleiltu ja siksikin kotiin paluu tuntuu taas todella mukavalta. Itse olen vielä huomisen lomalla, ja täytyy kyllä sanoa että olipa hyvä ratkaisu ottaa pari lomapäivää vielä tälle "ylimääräiselle" viikolle. Arkeen orientoituminen käy huomattavasti kivuttomammin kun muutaman päivän ehtii rauhassa kotona olla ja paikkoja järjestellä. Tänään olen saanut siivottua omani sekä lasten vaatekaapit (iso säkillinen vaatteita suoraan roskikseen, monta kassillista kirppikselle ja kaksi täyttä muovikassillista UFFille). Uskon että työvaatteiden etsiminen aamuhämärässä (ihan pianhan se hämärä jo koittaa) on huomattavasti helpompaa kun kaapissa ei ole kuin sellaisia vaatteita, joita oikeasti tulee pidettyä.

Vaatekaapista en sentään teille kuvaa ottanut, mutta uudesta valaisimesta kylläkin. Meille kotiutui alkukesästä uusi upea pöytävalaisin. Paavo Tynellin klassikko 9227 . Valaisin on kyllä pinnoiltaan aavistuksen elämää nähnyt, mutta tässä tapauksessa se ei haittaa vaan suorastaan kuuluu asiaan. Monta vuosikymmentä on tämäkin valaisin tainnut jo valaista. Väri on sopivasti musta-messinki. Sopii meille ihan täydellisesti! Kiitos kaunis sille, jonka kautta valaisin tiensä kotiimme löysi. <3


Valaisin on mielestäni ihan superkaunis, enkä ole vielä päättänyt mihin se lopullisesti sijoittuukaan. Se on ehtinyt olla jo olohuoneessa, työpöydällä sekä makuuhuoneessa. Kaikkiin sopii hienosti, joten saa nähdä mihin sen loppujen lopuksi laitan.

Ihan hiljaa vain kuiskaan, että vähän on alkanut hiipiä syksyn tuntua jo kotiin. Pellavalakanat saivat kavereikseen petrolinsinisen viltin ja koristetyynyt. Enää eivät pelkät vaaleat sävyt ja pastellit houkuttele. Ihan selvästi siis syksy lähestyy. Elättelen muuten toivetta, että rennot petaukset olisivat muodikkaita tästä ikuisuuteen. Sen verran laiskaa petaajaporukkaa meillä asustaa...


Yöpöydällä majailee Tynellin lisäksi suosikkilasini Hobstar, johon tyrkkäsin veden joukkoon muutamia sitruunamelissan lehtiä. Loman aikana yrttiviljelmäni oli suorastaan villiintynyt ja sitruunamelissaa kasvoi pläntillä ihan hirveänä pehkona. Siitä riitti myös vanhaan lääkepulloon kimpuksi. Elättelen toiveita, että kimppu levittäisi vienoa sitruunamelissan tuoksua myös huoneilmaan, mutta taitaapa tuo jäädä toiveeksi. Yhtä kaikki, ihan kivalta vihreä kimppu näyttää, tuoksulla tai ilman.

Käsirasva (Granitista, ihanan tuoksuista!) ja huulirasva (Joik, myydäänkö sitä Suomessa missään?) pysyvät näppärästi kauniissa Pentikin kulhossa. Materiaali muistuttaa erehdyttävästi marmoria, mutta epäilen sen olevan kuitenkin muuta kivitavaraa. Kaunis se on silti. Ostin sen alkukesästä Pentikin tehtaanmyymälän loppuunmyynnistä hyvällä alennuksella.


Suorastaan ihmeellistä, että vielä ei tunnu minkäänlaista loman loppumiseen yleisesti liittyvää ahdistusta. Muistan monena kesänä istuneeni viimeisenä lomapäivänä rantasaunan lauteilla ja itkeneeni vuolaasti loman ja kesän päättymistä. Ehkä haikeutta ei tullut tänä kesänä niin voimakkaana, koska myönnettävähän se on, että loma hiukan petti meidät säiden puolesta. Sellaisia ihan täydellisiä kesäpäiviä ja -iltoja oli kovin vähän ja kontrasti arjen ja loman välillä ei siten ole niin kamalan iso nyt.

Toivon kuitenkin että elokuu hellisi meitä lempeillä, hämärillä ja hitaasti viilenevillä illoilla. Mikään ei ole tunnelmallisempaa kuin istua terassilla kynttilöiden loimottaessa ja fiilistellä rauhassa päättyvää kesää ja alkavaa syksyä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Liina



2015/01/03

Uusi vuosi


Suunnittelematon pitkä bloggaustauko nostaa rimaa tosi korkealle. Tuntuu ettei ole mitään järjellistä  kerrottavaa tai kuvattavaa. Testijakso Lightroom 5 -ohjelmastakin päättyi, eikä kuvia osaa enää Paint.net:illä muokata. Tai liekö koko kuvaamisen taito on unohtunut? Ainakin on selvää, ettei raw-tiedosto ja paint.net sovi hyvin yhteen.
 
Jollakin tämä kamala bloggausblokki on purettava, ja siispä rykäisen ulos vuoden 2015 ensimmäisen sisustushankinnan. Artekin pöytä (todennäköisesti 80-luvulta) löytyi Tori.fi:stä, ja sen alta myytiin pois Ikean työpöytä ja hyllykkö. Kelpo vaihtokauppa mielestäni. Lapselle kovasti vakuuttelin, että uusi pöytä on hienoa designia ja suuren Alvar Aallon suunnittelema. Toistaiseksi meni läpi, ja lapsi on uudesta pöydästä innoissaan.
 
Sain myös inspiraatiota tehdä nykyisen mäntyisen (sentään kuultovalkoinen) lastensängyn tilalle uuden diy-sängyn. Idea vaatii vielä hiukan kypsyttelyä, mutta ehkä ennen kesää? Muutoksia on toivottavasti tuolossa pienessä määrin myös olohuoneeseen, jonne nyt reilun kahden vuoden asumisen jälkeen olen sitten kuitenkin sijoittamassa tv:tä. Tv-huoneen pienelle sohvalle ei meinaa mahtua koko perhe kerralla leffaa katsomaan nimittäin. Olohuoneessa on valmiina iso Adean divaanisohva, sekä BoConceptin nojatuoli. Siihen komboon saa jo hyvin nelihenkisen pesueen elokuvailtaa viettämään. Tästä proggiksesta myöhemmin, mikäli se nyt suunnittelua pidemmälle etenee. Vaatii idean lisäksi myös vähän säästämistä.
 
No niin. Jospa tämä tästä. Joulut ja uudet vuodet menivät jo, niihin palaan lyhyesti myöhemmin mikäli saan kuvankäsittelykaluston kuntoon.
 
Toivottavasti teidän kaikkien uusi vuosi on alkanut suotuisissa merkeissä. Minä ainakin toivon uuden vuoden tuovan lisää rentoutta elämään, sujuvaa ja organisoitua arkea sekä välillä pieniä juhlahetkiä arjen keskelle.
 
-Liina


2014/11/19

Tv-huone talvisessa asussa / Our tv-room

Tv-huoneemme on ollut esillä blogissa melko vähän. Eniten johtuu ehkä siitä, että huone on aika pimeä ja kuvaaminen vähän hankalaa sen takia. Huoneen käyttötarkoitukseen pimeys sen sijaan on vain etu, tv:tä harvoin kirkkaassa valossa kun katsellaan.


Lattialla olevaan Pandora-villamattoon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Hankin sen -40% alella, joten hintakin oli tosi kohtuullinen. Ihmeen hyvin matto "hylkii" myös Onnin karvoja, usein kun niillä on tapana porautua tekstiileihin niin hankalasti, ettei imurikaan niitä irrota.

Vähän aikaa sitten ostamani Artekin jakkara on löytänyt paikkansa tv-huoneesta. Se on tosi kätevä laskutasona ja helppo myös siirrellä. En voisi olla tuohonkaan hankintaani tyytyväisempi.



Tv-taso ja sen yläpuolella oleva kippikaappi ovat Ikean Bestå-sarjaa. Ovat toimineet moitteetta ja hinta-laatusuhde tässä on mielestäni kohdallaan. Kieltämättä joskus haavailen Muuramen tasosta tai vastaavasta, mutta ellei sellainen kävele vastaan järkyttävän halvalla, en kyllä näitä lähde turhaan vaihtamaan.
Kaapin päällä on muuten todella pitkäikäinen "koriste"-esine. Oikeastaan se ei kyllä mikään kaunistus ole, mutta sillä on tunnearvoa, joten saa paikkansa pitää jatkossakin. Mies on tuon puukäkkänän meripihkakoristeella tuonut moottoripyöräreissultaan Liettuasta (vai olikohan Latviasta, en mene takuuseen) tuliaiseksi. Aikaa tuosta on noin viitisentoista vuotta! Liian siloiteltu sisustus on helposti tylsä, joten tällaiset kliinisyyden ja kiiltokuvamaisen pinnan rikkovat jutut ovat mielestäni sisustuksen juju.





Aika harmaahan tuo tv-huone (seiniä myöten) on, mutta minä tykkään. Less is more. Pätee myös värivalinnoissa omalla kohdallani. :)

\

Wintry and grey outfit in our tv room. Still in love with my new Artek Stool.

2014/11/16

DSR, lampaantalja ja kuvausassari / Photo shoot with my cute assistant

Raw-kuvatestailu jatkui tänään. Aika hämärää oli keskipäivälläkin, enkä jaksanut kaivaa jalustaa esiin. Nämä kuvat olivat siltikin aavistuksen kivempia käsitellä, kun perjantai-iltana pimeällä kuvatut.
Kuvausassari hiipi salakavalasti paikalle heti kun laitoin lampaantaljan (alesetelillä -40% Kodin Ykkösestä) lattialle.

 

Havut on haettu lähimetsästä ainakin kaksi viikkoa sitten, mutta ihmeen vihreinä ovat säilyneet! Tänään hain nuoremman tytön kanssa muutaman oksankarahkan, suunnitteilla on toteuttaa tänäkin vuonna valo-oksa.
Sulkataulukin (diy) on saatu seinälle. Ei siinä mennytkään kuin jokunen viikko. Kuulemma pitäisi opetella itse poraamaan. Totta, totta...


Balmuirin Kid Mohair* huivi on superpehmeä ja niin muhkea, että käy melkein torkkupeiton korvikkeesta. Sävy on kaunis ja lämmin taupe, maitokahvi minun mielestäni. Alimmassa  kuvassa kahvilasina on Sisustuksen Koodista tilaamani Hobstar. Ihastuin niihin heti, arkinenkin kahvihetki on asteen verran fiinimpi, kun juoman nauttii kristallilasista.


Tulipa kummasti intoa valokuvaamiseen ja kuvien käsittelyyn Lightroomin ja raw-kuvien myötä!

Lempeää sunnuntai-iltaa.

/

Today I continued training with raw-pictures and Lightroom. My assistent found her place immediately. 

Liina.

2014/10/23

Kierrätysjakkara - Artek E60

Sana kierrätys kuulostaa helposti kaatopaikalta löytyneen jätteen uusiokäytöltä (esim. auton sisäkumeista tehtyjä koruja, vanhoista lusikoista taiteiltuja kynttelikköjä tms.). Sen mieltää helposti myös lasipullojen tai sanomalehtipaperin keräämiseksi ja keräyspisteeseen tunnollisesti viemiseksi. Nyt halusin omalta osaltani laajentaa sanan käyttöä. Alla kuva kierrätysjakkarasta.


Ei, en löytänyt sitä roskalavalta - valitettavasti (kadehdin avoimesti tyyppejä, jotka löytävät esim. Seiska-tuoleja tai muita design-aarteita roskalavoilta tai muualta hylättyinä). Sen sijaan löysin sen Tori.fi:stä. Kierrätystä parhaimmillaan mielestäni! Jollekin jakkara on käynyt tarpeettomaksi ja minä taas sellaista etsin itselleni. Win-win!


Laatutuote säilyttää arvonsa ja säilyy hyvänä vuosikymmenestä toiseen. Minä toivon, että joskus kun lapset muuttavat pois kotoa, voisin vaikkapa heille antaa tällaisen löydön mukaansa uuteen kotiin vietäväksi. Uskon ja toivon, että tämäkin jakkara on viidentoista tai kymmenen vuoden päästä ihan kelpo kunnossa vielä. Kierrätys voi omalla tavallaan jatkua vielä silloinkin.


Oletteko te muut tehneet löytöjä, roskalavoilta tai netistä? Itse silmäilen silloin tällöin nettihuutokauppoja ja toivon löytäväni aarteita pilkkahintaan. Toistaiseksi saalis on ollut harmittavan laihanlainen.:D

Mukavaa torstaita!

Liina.
                                                                
                     

2014/10/22

Designesine ilman funktiota

Valkoisen Harmajan Suvi pohti designesineiden merkitystä, joilla ei arjessa käyttötarkoitusta ole. Kuinka ollakaan, toin Kööpenhaminan reissultani itselleni tuliaiseksi juuri sellaisen!


Olin jo pitkään miettinyt ostavani Kay Bojesenin apinan tai muun vastaavan sympaattisen puisen eläinhahmon. Kastrupin lentokentällä Illums Bolighusin myymälässä tämä kertakaikkisen suloinen puinen ankka vei sydämeni ja matkusti mukaani Suomeen. 


Ankka (ainakin minusta näyttää ankalta:) on Kristian Vedelin suunnittelema Bird. Sille löytyi täydellinen paikka työtilasta, viime syksynä löytämäni lasikuvun alta.
Kööpenhaminan reissu oli tosi intensiivinen ja ikimuistoinen, tämä ankka muistuttaa varmasti vuosien päästäkin tuosta reissusta (jolloin meinattiin myöhästyä koneesta heti lähdössä vaikka oltiin kentällä ihan älyttömästi etuajassa, ja paluumatkalla juoksin viime tingassa vaihtamassa reunasta säröytynyttä Design Letters -mukia...). Eli eihän tämä mikään ilman funktiota designesine oikeastaan olekaan, vaan ihan ehta matkamuisto! Ihan riittävä merkitys silläkin. :)

Mitä mieltä te muut olette näistä "turhakkeista"?

-Liina.

2014/10/07

Muuto Silent

Rajallisista shoppailumahdollisuuksista huolimatta löysin Tanskan matkalta muutamia designtuliaisia itselleni ja lapsille. Yksi niistä oli Muuton Silent maljakko. Maljakko on todella sympaattisen muotoinen; moderni ja selkeä, mutta silti jotenkin kauniin pyöreä.

Nappasin maljakkoon yhden kuivahtaneista terassihortensian kukista. Alunperin väri oli valkoinen, mutta vihertävänpunaiseksi se on syksyn (ja unohtuneen kastelun?) myötä muuttunut. Ei haittaa, kaunis silti.

En malttanut odottaa valoisaa kuvaushetkeä, vaan iltahämärässä ilman jalustaa muutaman rakeisen kuvan. Ei haittaa, vaasi on kaunis huonosti kuvattunakin. Taustalla on valokuvaajaystävän tilaustyönä tekemä valokuvateos. Se on kulkenut mukana jo usean vuoden ajan ja tykkään siitä yhä edelleen tosi paljon.  

Tiistaiterveisin,

Liina.

2014/10/05

Tuliaisia Tanskasta - Normann Copenhagen Folk Candle Holder


Viime viikolla piipahdin pikaisesti työreissulla Tanskassa. Kaupunki ja koko maa on kyllä jotakin sellaista, joka vetoaa sydämeeni aivan täysillä. Tyypit vain ovat niin tyylikkäitä ja rentoja, että ihan melkein pistää kadehdituttamaan! Eikä varmaankaan tarvitse mainitakaan, mitä design-herkkuja Tanskasta on lähtöisin (ja miten niitä ihanuuksia on ripoteltu ihan joka paikkaan!), ai ai!
Shoppailuaikaa ei ollut valitettavasti muuten kun paluumatkaa ennen lentokentällä. Onneksi sieltä löytyi kaksikin Illums Bolighusin myymälää. Mökille ostin Normann Copenhagenin kynttilänjalan, sieltä kun ei löydy vielä yhtään kynttilänjalkaa, jossa polttaa kruunukynttilöitä. Nytpä sitten löytyy!



Rakas esikoiseni henkäisi kynttilänjalan nähtyään, "onpa tosi ihana!". No niin on, sekä kynttilänjalka, että esikoinen. <3 Hänestä kasvaa selvästikin esteetikko, en pane pahakseni moista. :)

Mökillä olikin tosi syksyistä. En ole siellä käynyt useampaan viikkoon sillä on ollut työmenoja, juhlia ja mökin kattoremonttia. Puuhaa siellä siis nyt tas riittää, on haravointia, syyssiivousta ja yhtä jos toistakin pientä talvikuntoon laittoa. Mieheni istutti pari viikkoa sitten pihan laitamille hakkuuaukealle sata koivua ja minä lisäilin pihan laidoille vielä muutaman  ruotsinpihlajan. Vähän työleirimeininkiä siis jopa, jollei välillä ihan tietoisesti ota iisisti ja ryhdy lukemaan vaikkapa kirjaa. Eihän se ihan katastrofi ole, jos muutama homma jää myöhäisempäänkin syksyyn (tai kevääseen...) odottelemaan.

Sisätiloissakin tapahtui pientä muutosta, kun sohva sai uudet päälliset. Niistä juttua myöhemmin.
Mukavaa sunnuntain jatkoa ja alkavaa viikkoa!

-Liina

2014/09/29

Suomalaista muotoilua

Sain Iisa's -blogista mielenkiintoisen haasteen  liittyen suomalaiseen muotoiluun. Alunperin haaste on lähtenyt Valkoisen Harmajan Suvilta.
Virallinen ohje kuului näin: 
Olisi kiinnostavaa kuulla mitkä ovat sisustusbloggareiden uusia suomalaisia lempituotteita?

Mitä uusia suomalaisia designtuotteita kotoasi löytyy tai mistä tuotteesta unelmoit?

Onko lähialueellasi muotoiluosaamista, jota haluaisit tuoda esiin?

Itse mietin tätä ehkäpä hiukan tulevaisuuteen tähyten. Nostan esille muutamia valmistajia, joiden kuvittelisin tai toivoisin nousevan esille uusina suomalaisina muotoilun tähtinä ja pääsevän pinnalle myös kansainvälisesti. Menestyäkseen kun harvoin riittää kotimarkkinoilla toimiminen.

1. Lundia
Nostanut profiiliaan tunkkaisten mäntyhyllyköiden valmistajasta skandinaavisen moderniksi ja todella tyylikkääksi huonekaluvalmistajaksi. Omaankin kotiini huolisin uutta ja raikkaan pelkistettyä Lundiaa.


  (kuvat valmistajan sivuilta)

2. Junet
Tälle yritykselle toivoisin menestystä. Tinkimättömästi suomalainen yritys, joka myös käsittääkseni valmistaa kaikki tuotteet Suomessa. Tällä on oikeasti merkitystä eikä sitä voi  mielestäni liikaa korostaa.  Junetin tuotteet ovat kevyt ja raikas tuulahdus, moderneja, mutta silti pehmeitä. Sopivat mielestäni hyvin monenlaiseen sisustukseen.


(Kuva valmistajan sivuilta)

 3. BEdesign
Upeita designkalusteita. Alla olevalle vaaterekille olisi täydellinen paikka tuulikaapissamme josta puuttuu naulakko.

(Kuva valmistajan sivuilta)

Habitaressa ihastelin myös vastalanseeratun Himmeen valaisimia.


Mielestäni myös Saanalla ja Ollilla on raikkaita tekstiilejä ja heidän toivoisin valikoimiaan ja mallistoaan onnistuvan laajentamaan myös suuren yleisön tietoisuuteen ja ulottuville.  


Tästä päästäänkin hyvin minun nähdäkseni yhteen suomalaisen muotoilun ongelmaan. Jos tuote alkaa houkutella ns. tavallista kansaa, se nähdään helposti bulkkitavarana ja tuotteen hohto karisee nopeasti. Täytyy kuitenkin muistaa, että ainoa realistinen tapa rahoittaa uusien designtuotteiden suunnittelua ja valmistusta on saada tuotteet myymään muuallakin kuin pienissä, erityisen muotoilutietoisten ihmisten piireissä. Mitä mieltä olette, olenko tässä ihan väärillä jäljillä?

Itse ainakin toivon sydämestäni suomalaisille muotoilualan yrittäjille rohkeutta ja mahdollisuuksia laajentua Suomen markkinoilta myös kansainväliseen markkinaan. Helppoa se ei varmasti ole, mutta me tavalliset kuluttajat voimme omalla ostokäyttäytymisellämme ja valinnoillamme tätä tietä hiukan helpottaa. 

Omassa kotonani suomalaista muotoilua näkyy erityisesti astiakaapissa. Iittala ja Arabia ovat siellä hyvin vahvasti edustettuina. Myös molemmat sohvamme ovat kotimaista muotoilua, Adean Camp
ja HT Collectionin Como.  Myös valaisimissa kotimaisuus näkyy, meiltä löytyy mm. Yki Nummen Modern Art sekä Artekin seinävalaisimia.
Uusia suomalaisia designtuotteita haluasin kerryttää kotiini vähitellen lisää. Toiveena olisi löytää pienemmän tytön huoneeseen työpöydäksi käytetty Artekin pöytä. Laatu ja design kohtaavat Artekin tuotteissa mielestäni todella hyvin. Siksipä myös käytetyillä Artekin tuotteilla on melkoisen kova jälleenmyyntiarvo.

Kertokaapa te muutkin halukkaat minkälaisia tuulia uskotte suomalaisen muotoilun kentällä puhaltavan lähitulevaisuudessa!

Maanantaiterveisin,

Liina.