Asuntomessujen ennakkopaloja - Talo Luck

Kävin eilen muiden keski-suomalaisten sisutusbloggaajien kanssa tutustumaan muutamiin ensi kesän Asuntomessujen kohteeseen. Messuthan pidetään täällä ihan meidän nurkilla,  ja aion ihan varmasti siellä vierailla. Edellisen kerran messut olivat maakunnassa vuonna 2003, jolloin messutalot rakentuivat Laukaaseen.

Ensimmäisenä kierroksellamme oli Talo Luck. Ihana, moderni, minimalistinen ja kekseliäs talo. Päältä mustaksi rapattu, sisältä pääosin vitivalkoinen ja sisutuksessa käytetty mahdollisimman paljon kierrätettyjä huonekaluja. Tehosteväreinä rehellisiä perusvärejä; mm. punaista, keltaista ja sinistä. Veikkaan että tästä tulee messuilla kohde, joka jakaa mielipiteitä hyvinkin voimakkaasti.
Itse ihastuin eniten talon atrium-pihaan ja pohjaratkaisuun. Myös listattomuus, isot ikkunat ja minimalistinen yleisilme viehättivät.

Olohuone-ruokailutila-keittiö herättää varmasti ihastusta, mutta myös kysymyksiä. Perinteinen ruokapöytä puuttuu sieltä kokonaan! Mutta toisaalta, onhan se paljon mukavampi istua vieraiden kanssa jo valmiiksi sohvilla, eikä illan mittaan ole enää tarvetta siirtyä ruokailutilasta olohuoneeseen.

Toinen rakennuttajista, Heidi (tummansinisessä hupparissa), oli paikalla kertomassa rakennusprojektista ja sisustusratkaisuista. Kiitos vielä hänelle, että meidät jaksoi ottaa vastaan!

 

 

Talossa on aivan mielettömän ihana atrium-piha ja keittiö-olonuoneen isot liukukiskolliset ikkunat avautuvat tuolle upealle ja suojaisalle piha-alueelle. Sauna ja pesuhuone sijaitsevat hiukan erillään muista tiloista. Niiden yhteydessä on myös takka-/vierashuone (jossa Modernisti Kodikkaan Kerttu tyylikkäästi poseeraa). Tulisijoja talossa on kolme, joista yksi on ihana ulkotakka!

Meitä oli mukana kaikkiaan 19 blogin bloggaria: Tarinoita Satumaasta, Casa Volmari, Piipadoo, Projektila, Sweet living, Kiveä ja unelmia, Little big things, Kotipalapeli, Valkoinen soihtu, Modernisti Kodikas, Koti Daaliantielle, Way of passing time, Minishow, Kultahippu, Talosanomat, Sisustuskärpänen ja Kotvasia. Talo Luckin jälkeen pääsimme vierailemaan myös  muutamassa muussa kohteessa, niistä kerron lisää ihan omissa postauksissaan. Kiitos kaikille ihanille bloggaajille, sekä tahoille, jotka mahdollistivat meille tämän tapahtuman!

Savulohi ja uudet perunat

Kutsuin eilen sen kummemmin etukäteen suunnittelematta naapurimme istumaan iltaa. Koska idea illanistujaisista tuli tosiaan saman päivän aamuna, halusin tarjottavien olevan mahdollisimman yksinkertaiset ja nopeasti valmistettavat.

Kävin hakemassa lähikaupasta lohfileitä, jotka savustin Muurikan sähkösavustimella. Tuo on kyllä aivan loistava vehje, jolla saa niin helposti tehtyä mahtavaa savukalaa. Loistojuttu on myös se, että tuota voi käyttää aivan hyvin esimerkiksi rivitalon pihalla. Savustamisen mielsin itse ennen todella työlääksi ja hankalaksi, vähän sellaiseksi mökkijutuksi. Tämä tapa on kyllä erittäin helppo ja siisti, eli voin lämpimästi suositella!

Kalan lisänä oli uusia perunoita (miten kesän ensimmäiset perunat aina tuleekin keitettyä vähän ylikypsiksi), mozzarellasalaattia ja muutamaa kastiketta. Toinen oli valkosipuli-ranskankerma ja toinen kermaviili-piparjuuri. Kattaukseen en juuri ehtinyt (enkä kyllä jaksanutkaan) panostaa, mutta H&M:n pellavaliinan heitin pöydälle. Se on todella nopea tapa tehdä kattauksesta astetta viimeistellympi.

Ilta oli tosi mukava ja venyi lähes puolille öin. Ilokseni myös aurinko pilkahteli illan aikana (paljastaen olohuoneen pesemättömät ikkunat), joten nappasin yläkerrasta nopeasti kuvan auringon valossa kylpevästä olohuoneesta. Huomaatteko muuten että oliivipuu on vieläkin elossa! Hurraa!!

Näitä ex tempore istujaisia pitäisi järjestää huomattavasti useammin. Pääasiahan on hauska yhdessäolo, ei niinkään vimpan päälle viritellyt tarjottavat ja hifistellyt kattaukset. Toki nekin ihania on, mutta aina ei aika ja jaksaminen yksinkertaisesti riitä sellaiseen.

Jälkiruuasta ei ole kuvia. Tarjosin Lidlin paistopisteen vaniljacreme-donitseja, Dumleja sekä tummaa suklaata. Hyvin kelpasi kaikille ja emäntä pääsi helpolla;).

Mukavaa helatorstaita!

-Liina

Onnenpotku

 

Joskus näköjään onni potkaisee. Siltä ainakin tuntui, kun sain kuulla voittaneeni Mrs Jonesin arvonnasta Day Birger&Mikkelsenin huivin.

 

Mrs Jonesin lähettämä paketti tuli postilaatikkoon eilen, ja huivi on ollut jo kahteen otteeseen käytössäkin. Tänään tosin puuvillahuivin sijaan olisi ollut tarve kunnon villahuiville. Tuntuu reilun parinkymmenen asteen pudotus melko karulta.

Kiitos Mrs Jonesille!

-Liina

Brunssilla

Reilu viikko sitten isompi tyttäremme halusi järjestää meille brunssin. Hän keitti maitokahvit termariin, teki valmiiksi voileivät, kuori ja pilkkoi hedelmät. Mukaan pakattiin myös mehua ja keksit jälkiruuaksi.

Ajettiin vene keskelle selkää ja nautittiin auringosta. Aamiainen maistui ihan superhyvältä, olihan se lapsen valmistama ja ulkoilmassa nautittu.

Käytiin pienellä ajelulla ja bongattiin hienoja merimerkkejä.

Sateisena päivänä on hyvä palata näihin aurinkoisiin kuviin ja kesäisiin tunnelmiin.
Ihanaa tiistaita!

-Liina

Kesä

Sateista maanantaita! Kuten tuossa aiemman postauksen kommentissa mainitsinkin, Suomen kesä on todella vaihteleva ja säitä riittää varmasti joka makuun:). Viikonloppuna meitä aurinkoa rakastavia hellittiin oikein urkalla. Lämpötilat huitelivat lähellä kolmeakymppiä, joten pakattiin lasten kanssa auto ja suunnattiin mökille. Isompi lapsi jäi kyydistä mummin ja ukin luo, ja me vietettin perjantai ja lauantai pienemmän kanssa ihan kahdestaan mökillä auringosta nautiskellen.

Eilen illalla kotiin ajellessani (mies ja lapset menivät edeltä), oli pakko pysähtyä tien varteen kuvaamaan sateen jäljiltä höyryävää tietä. Lämpötila oli edelleen melkein hellelukemissa, pieni ukkoskuuro vain pyyhkäisi yli. 

Tällä viikolla onkin hyvä keskittyä sisähommiin. Koti on jäänyt helteiden ja auringon takia aika retuperälle eikä. Jospa vihdoinkin saisin jatkettua nihkeästi alkanutta ikkunanpesuprojektia...

Mukavaa viikon alkua, sateesta ja harmaudesta huolimatta!

-Liina

Ikkunoista

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan ikkunoistamme, lähinnä olohuoneen isoista sellaisista. Isoista ikkunoista tulee mukavan paljon valoa, se on niiden ehdottomasti paras puoli. Näin keväällä tuon olohuoneen sivuikkunan takana oleva tuomi on kuin luonnon taideteos ikkunanpuitteet raameinaan. Kuvaan sitä en tietenkään osannut vangita niin kauniina kuin se luonnossa on.

Keväisin oikein odotan, että tuomi puhkeaa kukkaan. Se on kaunis ulkonäöltään ja huumaa myös tuoksullaan. Harmillista kyllä, kukinta kestää aika lyhyen aikaa kauniina. Kukat muuttuvat melko pian ruman ruskeiksi. Osa viehätyksestä piileekin varmaan juuri siinä, että tuosta kauniista ikkunan takaa näkyvästä puusta pääsee nauttimaan vain rajatun ajan.

Isot ikkunat tuovat myös haasteita. Kuumina päivinä aurinko porottaa ikkunoista lähes koko päivän ja jonkinlaista suojaa paahteelta on pakko käyttää. Olohuoneessamme on Woodnotesin isot paneeliverhot, jotka on näppärä kaukosäätimellä laittaa paahteelta suojaamaan. Usein käännän myös sälekaihtimet kiinni, niiden vaikutus on pelkkiä ohuita paperinaruverhoja tehokkaampi.

Toinen ja ehkä suurin haaste, on ikkunoiden peseminen. Olisivatpa edes sellaisia, joissa on vain kaksi pintaa pestävänä. Mutta ei, ikkunat joutuu avaamaan ja pestäviä pintoja on neljä. Melkoinen homma, etenkin jos haluaa saada raidatonta ja siistiä jälkeä. Tuokin projekti on muuten vielä tältä keväältä tekemättä.

                                                                              ///

Tämä päivä on mennyt pihahommien parissa. Etupihallamme on ollut melko iso rikkaruohojen valtaama täysin villiintynyt alue, joka pääsi nyt työn alle. Tajusin sentään ottaa ennen-kuvankin, tosin muutaman lapiollisen ja talikollisen ehdin heilauttaa ennen kuin muistin kameran hakea.  Projekti etenee huomenna toivottavasi jo siihen pisteeseen, että ensi viikolla päästään hakemaan kuorikatetta peräkärryllinen, jolla tuo alue viimeistellään. Periaatteessahan voisin käydä huomenna hoitamassa homman itse, mutta peruutustaitoni kärry perässä ovat vähän niin ja näin, niin taidanpa jättää homman miehelle ensi viikolla hoidettavaksi. Vahinkojen välttämiseksi...

Sain muuten viimeinkin poistettua kuvista itseäni häirinneet reunukset. Aika pitkään siihen menikin. Tajusin myös sen, miten saan kuvat bloggeriin isompina. Kertonee jotakin onnettomista taidoistani kuvankäsittelyyn, koodaukseen ja muuhun sellaiseen liittyen. Isompi kuvakoko tuo kyllä aika armotta esille kuvaajaan harjaantumattomuuden. Aika rakeisilta ja suttuisilta näyttävät ainakin omaan silmääni. Tämänkin suhteen täytyy yrittää olla itselle armollinen. Eihän tässä vielä kovinkaan pitkään ole kuvaamista tai kuvien käsittelyä harjoiteltu.

Viikko jo pian lopuillaan ja viikonloppu lähestyy, jee! Mukavaa loppuviikkoa kaikille:)

-Liina

Kirsikankukkien huumaa ja maalausurakan suunnittelua

Olen niin iloinen, sillä viime kesänä istutetut suklaakirsikat ovat selvinneet talvesta! Ei puputuhoja eikä muitakaan näkyviä vahinkoja! En ole todellakaan mikään viherpeukalo, joten tällainenkin saavutus tuntuu ihan mahtavalta. Harmittaa hiukan, sillä mies ei ole nyt tätä upeaa kukintaa todistamassa. Hän on tällä hetkellä toisella pallonpuoliskolla reissaamassa ja minä pidän täällä arkisirkusta käynnissä. Eipä voi valittaa tätäkään osaa, sääthän ovat olleet koko viikon ihan mahtavat!

Kirsikkapuut istutettiin alueelle, jossa ennen kasvoi lähinnä huonokuntoisia ruusuja, täysin reuhahtaneita Norjan angervoja sekä vuohenputkea koko show'n komistuksena. Angervot leikattiin alas ja istutettiin tontin laitamille ryteikköä rajaamaan. Koko istutusalue myllättiin ja kasvit korvattiin kahdella kirsikkapuulla sekä koivuangervoilla. Kuten moneen otteeseen olen maininnut, olen vähän väriallerginen ja se allergia ulottuu kasveihin asti. Valkoinen on hyvä väri, etenkin kun piha ja istutukset ovat muuten turhan rönsyileviä omaan makuuni.

Tässä näkyykin tuleva urakkani. Talo on pääosin rapattu tuollaisella greigen sävyllä, mutta muutamia kohtia on paneloitu savunsinisellä kuultomaalilla käsitellyillä paneeleilla. En kamalasti tykkää... Suunnitelmissa olisikin paneloitujen osien (niitä ei onneksi ihan kamalasti ole) värin muutos. Milläpä muullakaan kuin mustalla (tai hiilenharmaalla tai mikä se nyt onkaan). Puun kuviointi olisi edelleen kiva näkyä hiukan läpi, eli mitään maalimaalia tähän ei käytetä. Olisiko kenelläkään jotakin hyviä suosituksia mitä tuotetta käyttää. Maaliasiantuntijoita, anyone?
Samoin portaat pitää fiksata. Maali on hilseillyt tosi rumasti ja pihka tunkee joistakin kohti läpi. Jos olen oikein aikaansaava, puran portaat ja hion lankut. Sen jälkeen ne voisi käsitellä jollakin neutraalin värisellä puunsuojalla.

Semmoista pientä suunnitelmaa. Nyt vain odottelen miestä kotiin maailmalta, hänen hommansa on malaustelineiden kasaus. Minä lupasin hoitaa muun (*viheltelee*)...

Kivaa keskiviikkoa!

-Liina

Päivän asu - raitamekko

Näin hellepäivän kunniaksi on hyvä viimeinkin julkaista reilun viikon takaiset asukuvat. Kuvat on otettu äitienpäivänä, jolloin ei ihan tämänpäiväisistä hellelukemista päästy nauttimaan. Kevytuntuvatakki ei ollut lainkaan liioittelua tuolloin.

 

 Työvaatevarastoni tuntuu todella vajavaiselta, joten Espritin kanta-asiakasalesta ostin itselleni raitamekon. Nyt olen asettanut itselleni raitavaatteiden ostokiellon... Tuntuu nimittäin ettei kaapista löydyy oikeastaan yhtään mitään muuta kuin raitaa.
Mekon malli ei ehkä imartele parhaiten tällaista persjalkaista päärynää, mutta siitä viis. Mekko on päällä tosi mukava ja silti riittävän asiallinen työkäyttöön.

Näytän tosi usein kuvissa kamalan vihaiselta. Ei ole kyllä tarkoitus. Seuraavan kerran yritän vähän loiventaa otsaryppyjä. Ihan vielä ei näköjään uudet kosmetiikat ole vaikuttaneet:D

Mekko - Esprit
Neuletakki - H&M
Baltsut - Stylesnob
Takki - Tommy Hilfiger
Huivi - Tiger

Tyttären mekko - KappAhl
Takki - H&M
Balleriinat - H&M
Keppiheppa - kuvausrekvisiittaa :)

Tänään päällä onkin ollut astetta vähemmän ja rennompaa; bikinit ja ihmisten ilmoilla (kaupassa) liikkuessa hihaton trikoomekko (no raidallinen sekin, kuinkas muutenkaan) päälle vetäistynä. On muuten ollut täydellinen sää, enkä valita yhtään vaikka täällä sisälläkin on nyt melkoiset hellelukemat.

Aurinkoista ja helteistä viikkoa!

-Liina

Lounaalla ystävän kanssa - Muisto.

 Viime viikollä kävin ystäväni Millan kanssa lounaalla. Millan ehdotuksesta suunnattiin kahvila Muistoon. Paikka sijaitsee ihanassa puutalokorttelissa, sellaisessa joita täällä Jyväskylässä sentään on muutamia ymmärretty säilyttää. Paikka on ihanan tunnelmallinen ja lounaasta ei kyllä huonoa sanottavaa löytynyt!

Lounaalla tarjolla on ainakin keitto- tai salaattivaihtoehto. Itse valitsin kylmäsavulohisalaatin, joka oli todella hyvää. Koska olin huoleton lomalainen, kruunasin lounaan myös lasillisella rieslingiä. Aika luksusta...

Tokihan kunno lounaaseen kuuluu myös jälkiruoka. Syötiin puoliksi iso palanen talon suklaakakkua, jossa oli täytteenä ihanan raikasta lime-valkosuklaa(?)vaahtoa. Kyytipojaksi vielä iso latte.

Hyvä ruoka, mukava ympäristö ja loistava seura. Eipä sitä tämän ihmeempää arjen luksusta ihminen osaa kaivata:).

                                                                        ///

Viikonloppuna ollaan saatu nauttia uskomattoman kesäisesta säästä. Ihan täydellistä! Palataan siihen vielä myöhemmin:).
Mukavaa sunnuntain jatkoa!

-Liina 

Takaisin värittömään

Hiukan yritin kevääksi päivittää olohuonettamme pirteämmäksi ja raikkaammaksi muutaman turkoosin tyynyn avulla. Pitkän ja pimeän talven jälkeen pieni väripiristys tuntui ihanalta ja todella tarpeelliselta muutokselta olohuoneeseen. Nyt kun valoa taas riittää ja luontokin alkaa vihertyä, kaipasin olohuoneeseen taas yksinkertaisempaa ilmettä. Mikä olisikaan helpompi tapa, kuin vaihtaa tyynynpäällisiä...

Löysin jälleen kerran Annolta tosi kivoja tyynyjä; korentotyynyn ja lankkukuvioisen tyynyn. Lisäksi vain vanhat H&M Homen valkoiset puuvillatyynynpäälliset. Olohuoneen ilme pelkistyi juuri halutun verran. Ikkunoistamme avautuu tosi kivasti luonnon sävyjä; puita, kaislikkoa, vettä (no vähän risukkoa ja sen semmoista, mutta ei siitä enempää). En malttaisi odottaa, että ison kapean ikkunan takana oleva puu puhkeaa valkoiseen kukkaan (olisiko tuomi?). Se on kuin täydellinen maalaus, jota ikkunan puitteet kehystävät. Kunhan puu on täydessä kukassa ja kauneimmillaan, otan siitä kuvan ja tuon tännekin näytille. Se on ihan mielettömän upea ja tuntuu vielä hienommalta ehkäpä sen takia, että kukinta kestää todella lyhyen aikaa.

Kuvassa näkyy myös suurin astiarakkauteni, Lokero-vati. Löysin sen puoleen hintaan, ja ostinpa niitä kaksin kappalein saman tien. Toinen odottelee kaapissa, ajattelin sen antaa joskus sopivan hetken tullen eräälle tärkeälle ihmiselle lahjaksi.Olen muutenkin hyvä ostelemaan lahjoja etukäteen. Siskollekin löysin Iittalan Pino-kynttilänjalkoja kolme valkoista. Meinasin säästää ne heinäkuulle syntymäpäivälahjaksi, mutta enhän minä niitä malttanut pantata, vaan annoin äitienpäivänä nähdessämme ne hänelle kevätlahjana. Tuollaiset yllätyslahjat ovat mielestäni parhaita. Antamisen ja ehkä saamisenkin ilo on suurin, kun lahja tulee vähän puskista.

Mukavaa keskiviikkoa!

-Tyynyholisti

Kissakosken tehtaalla

Veneily-postauksessa jo mainitsinkin Kissakosken ihanan tehdasmiljöön. Vanhassa tehdasrakennuksessa toimii myös ravintola Kissakoski, jossa nautimme äitienpäivälounaan. Tämä oli ainakin kolmas, jollei jopa neljäs kerta, kun äitienpäivää juhlistettiin Kissakoskella herkutellen.
Itselleni hyvän ruuan lisäksi myös puitteilla on iso merkitys. Tehdasalue punatiilirakennuksineen ja ohi virtaavine koskineen on upea, joten tuolla kyllä kelpaa juhlaa jos toistakin viettää. Kesäviikonloppuisin ravintolasaliin katetetaan Patruunan juhlapöytä. Ainakin kerran kesässä tuolla täytyy käydä syömässä.

Itse nautin kaikista eniten kylmistä alkupaloista. Erilaiset kalat, leikkeleet ja salaatit ovat mielestäni noutopöydän parasta antia, ja tällä kertaa jätin pääruoat tyystin väliin! 

Olimme lounaalla isolla kokoonpanolla.  Mukana olivat oman perheen lisäksi vanhempani, siskoni puolisoineen, mieheni sisko sekä appivanhempani. Äitienpäivän aamu on mukava viettää oman perheen voimin, mutta mielestäni on tosi ihanaa nähdä ja onnitella päivän aikana myös omaa äitiä. 

Juhlasaliin kuljetaan rosoisen betoniportaikon kautta. Tykkään tuollaisista rouhean viimeistelemättömistä pinnoista tosi paljon.
Tehdassalin ihanat isot ruutuikkunat ovat myös upeat. Voisinpa joskus kuvitella asuvani vastaavassa asunnoksi kunnostetussa loftissa. Olispa aika hienot puitteet, vai mitä?

Mukavaa viikon jatkoa!

-Liina