Mistä tietää että loma on alkamassa?

No tietenkin siitä, että koko talo pitää siivota ennen loman alkamista. Puuh. Jonkin sortin hulluutta tämäkin. Tiedän.

 

Nyt on kuitenkin suurin homma takana ja loma voi oikeasti alkaa. Reissuista on paljon kivempi palata kotiin, kun ensimmäisenä ei tarvitse alkaa vaihtamaan lakanoita ja imuroimaan. Huomatkaapa muuten DIY-tuuletusteline, eiks ole hieno?!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

-Liina

Lomaa odotellessa

Tämän viikon vedän niskaani vielä toimistokelpoista. Pakkaan työlaukkuun kalenteri ja puhelimen. Loppuviikosta vaihdan nahkalaukun rantakassiin ja avokkaat Havaianaksiin. En malttaisi odottaa!

Mitenkä teillä muilla, vieläkö loma odotuttaa vai joko olette päässeet löysäämään kierroksia?

Ihanaa viikkoa, olipa se sitten työntäyteistä tai puhtaasti lomailua!

-Liina

Keskikesän fiilistelyjä

 

 

 

 

 

 

 

Viimeinen kuva kiteyttää juhannuksen: otettiin rennosti. Säät eivät olleet ihan kammottavat ja välillä päästiin nauttimaan auringostakin. Veneiltiin Puumalan satamaan, syötiin terassilla, juostiin upeissa maisemissa kympin lenkki, saunottiin aika monta kertaa, syötiin hyvin, nukuttiin hyvin (äidin ja isän mökin aitassa saa maailman parhaat unet!), pelattiin lautapelejä  ja korttia, katsottiin vähän jalkapalloakin.

Kotimatkalla pysähdyttiin kahveille ja jäätelölle Lietveden sillan kupeeseen. Jos Puumalan suunnalla liikutte, suosittelen stoppia tuonne. Maisemat ovat mahtavat, kahvi ja kahvileivät taatusti tuoreita. 

Isompi lapsi jäi kumminsa (eli siskoni) ja hänen avopuolisonsa luokse alkuviikoksi, pienempi vietiin toiseen mummolaan. Lapset ovat jo lomailun aloittaneet  mutta me aikuiset sinnitellään töissä vielä hetken verran.

Hei, täähän alkaa tuntua ihan kesältä jo!

Ihanaa sunnuntai-iltaa!

-Liina

Juhannussalko

Lapset (omat ja naapurin) pystyttivät eilen juhannussalon. Ihailtavaa innovatiivisuutta ja aktiivisuutta, sanon! Isompi lapsista tuli tiistaina mummolasta bussilla kotiin, ihan vain osallistuakseen eilen illalla järjestettyyn sirkukseen. Ohjelmassa oli nuorallatanssia, leijonan kesytystä ja muuta sirkukseen kuuluvaa ohjelmaa. :) Lopuksi taas kahviteltiin naapureiden kesken.

Hyvää alkavaa juhannusta!

-Liina

Kesäjuhlien asu

Heippodei! Päätin ilahduttaa (hehe) teitä jälleen kerra asukuvilla. Perjantaina olimme mieheni työpaikan kesäjuhlissa. Moneen otteeseen kysyin mieheltä, onko juhliin minkäänlaista pukeutumiskoodia tai -ohjetta. Ei kuulemma ollut sellaiseen törmännyt. Tilanne on mielestäni ärsyttävä, sillä riski sekä yli- että alipukeutumiseen on ilman ohjeistusta ärsyttävän todennäköinen.

Koska alustavana ajatuksena oli jatkaa iltaa juhlien jälkeen myös kaupungin yöelämään, en halunnut mitään mekkoviritelmiä laittaa, vaan päädyin mustiin (pyjama-)housuihin. Niistä on tullut uusi suosikkini! Ovat päällä supermukavat, eivät vaadi silittämistä ja kelpaavat myös toimistolookiin.

Yläosaksi tuttu ja turvallinen valkoinen toppi sekä greige silkkisekoiteneuletakki. Jaloissa kiilakorkoavokkaat, joilla jaksaa seistä ja kävellä koko illan. Piikkikorkkareissa en siihen pysty.

Toppi - H&M
Housut - Lindex
Kengät - Vagabond
Neuletakki - H&M
Clutch - Marimekko
Kaulakoru - Vila

Niin, kyllähän juhliin pukeutumisohje oli. Kesäisen juhlava kuulemma. Ei kai onneksi ihan hutiin mennyt, mutta jos tuon olisin ohjeen olisin etukäteen tiennyt, päälläni olisi ollut mekko.

Leppoisaa sunnuntaita!

-Liina

Uudet maljakot ja kesän kauneimpia kukkia

Olen näitä Brosten maljakoita katsellut jo pidemmän aikaa ja tänään viimein päätin ne hankkia. Malleja ja värejä oli useita, mutta tyylille uskollisesti valinta osui aika tylsästi harmaaseen sävyyn. Maljakot ovat mukavan painavia, ei tarvitse niin pelätä nurin keikahtamista.

Kun kodin sisustus on muuten aika simppeli ja melkeinpä voisi sanoa tylsäkin, on mukaan kiva tuoda hiukan rosoa ja struktuuria, vaikkakin vain piensisustuksen muodossa.

Kukiksi valikoitui kesän ehkä kauneimmat ilmaiskukat. Tykkään koiranputkista (taitaa joukkoon olla muutama vuohenputkikin eksynyt) kovasti, ovat "oikean" värisiä ja luonnonkukkakimpuksi yllättävät kestäviäkin. Edellinen kimppu taisi majailla betonipenkillä melkein viikon, ennen kuin alkoi pahemmin varisemaan.

Niistä eilisistä juhlistakin selvittiin. Taidanpa jossakin välissä paljastaa teille mitä päälleni laitoin, kun pukukooditkin vähän hukassa olivat.

Ihanaa lauantain jatkoa!

-Liina

Take No Shit

Olen hulluna Efva Attlingin koruihin. Itselläni on pari rannekorua jo ja äitienpäivänä kokoelma täydentyi kaulakorulla. Ensimmäisen kerran tähän koruun törmätessäni tiesin heti, että se on kuin minulle tehty! Heppatyttö tykkää hevosenkengistä ja kun siinä on painettuna vielä loistava slogan, koru on täydellinen.

Itselleni tuo teksti muistuttaa siitä, ettei pidä tyytyä yhtään vähempään kuin on pakko. Tarkoittaa vaikka sitä, ettei saa antaa periksi tai tyytyä "semihyvään" jos pystyisi parempaan. Ajattelen, että tuo lausahdus muistuttaa itseäni siitä, että aina voi yrittää hiukan enemmän. Sopivan merkityksenhän tuosta saa väännettyä ihan miten vain haluaa:)

Iskeekö Efvan tyyli ja korut teihin muihin?

---

Viimeiset kaksi perjantaita on mennyt enemmän ja vähemmän juhlatunnelmissa. Sama meno jatkuu tänäänkin, kun suunnataan miehen työpaikan kesäjuhliin. Pukeutuminen aiheuttaa jälleen kerran päänvaivaa. En tykkää yhtään, kun kutsussa ei ollut pukukoodia. Sellainen helpottaisi pähkäilyä kummasti.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Liina

Nektariini-aurajuustosalaatti

Viime viikolla suunnittelimme tulevaa kesälomareissua. Ollaan lähdössä ystäväperheen kanssa yhdessä pienelle matkalle, ja jälleen kerran oltiin näinkin "ajoissa" varauksia ja suunnitelmia tekemässä. Lomahan on jo nimittäin ihan nurkan takana!
Koska suunnittelupalaveri pidettiin työpäivän jälkeen, mitään kovin erikoisia tarjottavia ei ehtinyt eikä kyllä jaksanutkaan järjestellä. Olin ostanut muutamaa päivää aiemmin nektariineja ja mieleeni muistui Suvi sur le Vif -blogista bongaamani salaatti.























Salaattiin laitoin seuraavia:

Salaattipediksi tammenlehväsalaattia ja rucolaa
Nektariinit lohkoin, ja paistoin parilapannulla (yrityksestä huolimatta en saanut raitoja aikaiseksi), päälle ripottelin vielä hippusen ruokosokeria makeuden lisäämisesi.
Valmista balsamicosiirappiakin olisi ollut, mutta tein kastikkeen hunajasta, balsamiviinietikasta, suolasta ja oliiviöljystä.
Päälle lohkoin aurajuustoa ja rapeutta tuomaan muutaman cashew-pähkinän.

Salaatti oli oikein onnistunutta, tykkään tosi paljon tuollaisesta suolaisen ja makean yhdistelemisestä. Mansikka-aikaan variaatioin voisi tehdä vaikkapa vaihtamalla nektariinit mansikoihin!

Asuntomessujen ennakkopaloja - Deko 159

Toissaperjantaisella messuvisiitillämme vierailimme myös Daaliatiellä, jonne Henna perheineen rakennuttaa Dekotalojen Deko 159 -taloa.

Eipä uskoisi, että yöunet ovat tällä ihanan vauhdikkaalla ja todella vieraanvaraisella rouvalla jääneet viime aikoina melko vähiin. Lapsiperhearki yhdistettynä messurakentamiseen ei varmasti ole ihan helpoimmin hallittava yhtälö.

 

Sisustus talossa on aivan ihanan raikas ja valoisa. Valkoista ja vaaleita sävyjä oli mielestäni käytetty tosi onnistuneesti, sillä talo ei kaikesta huolimatta ollut liian kliininen. Erilaisia struktuureja (mm. sormipaneelia) oli käytetty onnistuneesti ja ne mielestäni tekivät muuten hyvinkin valkoisesta sisustuksesta mielenkiintoisen ja onnistuneen.

Messusisustuksen taloon on suunnitellut Ilona Koponen.

Neutraalit sävyt ja pääosin valkoiset tai hyvin vaaleat sisustusmateriaalit antavat mielestäni loistavan pohjan minkälaiselle tahansa sisustukselle ja tyylille. Valkoiseen kun voi yhdistellä oikeastaan ihan mitä vaan.

Lasten huoneet ovat ihanan pastelliset ja täynnä suloisia yksityiskohtia. Voisin kuvitella että ainakin omat lapseni olisivat aivan haltioissaan jos joku jaksaisi yhtä viimeistellysti heidänkin huoneensa sisustaa ja järjestää.

Kuin sokerina pohjalla talon terassilta löytyy aivan mahtava leikkimökki, Villa Daalia. Kun lapset kasvavat isommiksi, leikkimökistä saa muokattua vaikkapa ihanan kesähuoneen tai vierasmajan!

Deko 159 -taloon ja rakennusprojektiin voi tutustua tarkemmin Hennan blogissa.
Lämpimät kiitokset, kun pääsimme vierailemaan kaunissa kodissanne!

Laituriaamiainen

Kaikenlaista kiirettä onkin pidellyt. Viikonlopun viettoon pääsin kunnolla vasta eilen. Ajoin yksin mökille (muu pesue oli sinne jo perjantaiksi mennyt). Siellä arjen kiireet ja stressi hellittää (ainakin hetkellisesti). Aamu alkaa aika täydellisesti, kun aamiaiasen saa nauttia laiturinnokassa istuskellen ja

auringosta nauttien.

Ensi viikolla yritän ehtiä viimeinkin laittamaan lisää ennakkotunnelmia Asuntomessuilta. Lisäksi kameran kortilla odottelee kuvia mökin valkaistusta vierashuoneesta. Nämä valoisat ja aurinkoiset kesäillat vaan tahtovat mennä ihan muiden juttujen parissa, kuin koneella istuen. Ei se varmaan ihan huono juttu toisaalta ole.

Haluaisin vielä toivottaa kaikki uudet lukijat lämpimästi tervetulleiksi! Ilahdun tosi paljon jokaisesta uudesta lukijasta. Perjantaina muuten tapahtui ihan hullu juttu. Tai siis ainakin käyttäydyin aika pöllösti, kun ihana lukija tunnisti minut. Olin tosiaan aavistuksen häkeltynyt tilanteessa, ja annoin itsestäni vähintäänkin omituisen vaikutelman:D Ihanaa, että uskalsit minut pysäyttää, tuntui tosi kivalta saada palautetta!

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa ja tsemppiä alkavaan viikkoon kaikille joiden loma ei vielä ole alkanut:)

-Liina

Kevätnäytös

Joskus sitä on ihan erityisen ylpeä lapsestaan. Viime sunnuntai oli sellainen päivä. Silloin pääsimme lapsemme ja hänen ystävänsä järjestämään kevätnäytökseen. Näytöstä oli valmisteltu pitkään ja lopulta tytöt jakoivat kutsut molempien perheille ja muutamille muille naapureille. Äideiltä oli tilattu leipomuksia ja naapurin ihanan "varamummon", Marja-Liisan, kanssa hoidettu muita järjestelyjä kahvitarjoiluista, katsomosta ja esiripusta lähtien.

Minun tehtäväni oli leipoa jotain suolaista. Päätin tehdä pikkupitsoja. Täytteeksi laitoin parmankinkkua, herkkusieniä ja mozzarellaa.

Itse näytöksestä ei valitettavasti kuvia tullut otettua, mies kuvasi sentään kaiken videolle. Tytöillä oli roolivaatteet ja rekvisiitat viimeisen päälle. Marja-Liisa ja naapurin poika esittivät myös alkuun oman pienen runonlausuntansa; Kesäaamun.
Pöytä notkui tarjottavista, kuten kuvasta näkee. Iltapäivä oli mahtava, järjestelyt onnistuivat säiden tilausta myöten täydellisesti ja naapurusto tutustui taan asteen verran enemmän toisiinsa.
Päätettiin jo pitää syksyllä uudet juhlat. Teema vain pitää enää miettiä:).


Tällaista yhteisöllisyyttä ja välitöntä toimintaa sitä soisi ympärilleen enemmänkin. Onneksi lapset eivät välittäneet muodollisuuksista, vaan rohkeasti järjestivät tapahtuman jonne kutsuttiin niitä vieraampiakin naapureita. Seuraavan kerran kutsuttavien joukko toivottavasti laajenee entisestään.

Helatorstaina

Helatorstai-illlaksi saimme kutsun syömään jänispaistia. Sää oli juuri sopivan kolea, harmaa ja sateinen istua iltaa ja nautiskella kuumaa pataruokaa. Itse en jänistä kovin usein ole syönyt, mutta täytyy kyllä todeta että hyväähän se oli, kiitos illan isännälle!

Jälkiruuaksi saimme aivan ihanaa päärynä-kinuski-tuorejuustokakkua. Jos kuulostaa herkulta, resepti löytyy täältä.

Se olis taas uusi viikko reippaasti aloitettu. Toivottavasti teidän viikonloppu meni mukavissa merkeissä!


-Liina