Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loma. Näytä kaikki tekstit

2017/02/17

TERVEISET TUKHOLMASTA!

Terveisiä Tukholmasta! Vietimme mukavat pari vuorokautta risteillen Silja Serenadella Design- ja sisustus-risteilyllä. Teemaristeilyn ohjelmassa oli mm. Design-illallinen Matti Jämsénin suunnittelemasta menusta nauttien sekä design-kierros Tukholmassa oppaan johdolla muutamiin melko ikonisiin paikkoihin tutustuen. Pakkasin reissuun mukaan ihan oikean kamerankin, mutta niin vaan sitten kuitenkin päätin nauttia risteilystä vain puhelimella muutamia satunnaisia kuvia napsien.



Lähtöiltana sää oli kyllä todella kaunis. Ankkureiden irtoamista oli mukava odotella tervetuliaistilaisuudessa auringon laskua ihaillen ja kuohuviiniä siemaillen. Sami Sykkö toivotti design-risteilijät tervetulleeksi ja pääsimme kuuntelemaan mm.  Johanna Gullichsenin ja Anna Pirkolan ajatuksia designista ja trendeistä. Yleisökin pääsi kysymyksiä esittämään ja vähän jäin harmittelemaan etten avannut suutani ja kysynyt mitä he ajattelevat designin, taiteen ja bisneksen yhdistämisestä. Se kun ei aina ihan kivuttomasti välttämättä käy.


Olin ilahtunut hyttien selkeästä ilmeestä. Vaaleaa puuta ja neutraaleja sävyjä. Ei mitään tunkkaisia kokolattiamattoja ja raskaita sävyjä vaan kepeää skandinaavista ilmettä! Kumpikaan ei myöskään joutunut kömpimään yläsänkyyn vaan hytissä oli ihan sopivasti tilaa kahdelle aikuiselle. Ikkunasta oli mukavaa seurailla ohi lipuvaa saaristomaisemaa. Vaikka olenkin vannoutunut Saimaa-fani, niin onhan se myönnettävä että kyllä tuo saaristokin melkoisen upea on. 


Design-illallinen nautiskeltiin Tavolata-ravintolassa jonne koko samalla teemalla risteilevä joukko oli kokoontunut. Pöytäseurueeseemme saimme todella mukavan meitä iäkkäämmän pariskunnan, mutta niin vain juttua riitti niin designista kuin ruuastakin. Terveisiä vain Valkeakoskelle jos satutte lukemaan! Kolmen ruokalajin illallinen viineineen oli herkullinen, ja hauska sattuma oli että seurueemme herra oli tuota jälkiruokaa jo ehtinyt testailemaan. Hän kun kuulemma on melkoisen intohimoinen kulinaristi, niin olipa sitten kysynyt reseptiä jo itse Matti Jämséniltä, joka sen hänelle oli toimittanut. Hauskaa oli sitten kuulla herran ja rouvan mielipiteitä siitä kumpi olikaan paremmin onnistunutta, itse tehty vai laivalla tarjoiltu. :)




Kiertoajelun ensimmäinen kohde oli Asplundin liike. Täytyy sanoa että ra-kas-tuin. Tosi kauniita ja tyylikkäitä huonekaluja ja sisustusesineitä! Stailaukset olivat ammattimaisesti viimeisteltyjä ja hyvin tarkkaan harkittuja, mutta silti tila oli saatu todella kodikkaaksi. Jos oman kodin sisustusta johonkin suuntaan haluaisin viedä, tässä olisi hyvää esimerkkiä siitä. Vähän jo väläyttelin miehellani josko maalattaisiin keittiö samalla petroolin sävyllä kuin yllä olevassa kuvassa, mutta vielä hän ei ole suostunut telaan tarttumaan. :D



Asplundilta siirryime Svenskt Tenniin, jota voisi kaiketi kuvailla Ruotsin Marimekoksi. No, täytyy tunnustaa että itse kyllä tykkään Marimekostamme huomattavasti enemmän, mutta kyllä tällaiselle todella räiskyvälle väri- ja kuosi-iloittelullekin kannattajajoukkonsa löytyy varmasti. Minulle kyllä tuolla oli kaikkea vähän liikaa. Mielenkiintoinen kohde siitäkin huolimatta, varsinkin sen takia että siellä pääsi ihastelemaan Harri Koskisen uutta valaisinmuotoilua.


Seuraava etappi oli Hallwylska Museet, jossa tutustuimme Sara Garantyn kuratoiman näyttelyn Colour Emotions-Celebrating Broken Illusions. Täytyy tunnustaa että kyllä oma silmä tuolla Asplundin liikkeessä huomattavasti enemmän kiinnostuksen kohteita löysi kuin tästä näyttelystä. :D Mielenkiintoista oli joka tapauksessa näyttelyyn päästä tutustumaan.

Tämän kohteen jälkeen pääsimme viettämään vielä vapaasti aikaa Tukholman kaduilla kierrellen. Jälkeen kerran löysin itseni Illum's Bolighusista huokailemassa. Olisi ollut yhtä jos toistakin jota olisi kotiin voinut tuliaiseksi tuoda. No, vähiin jäivät ostokset tällä kertaa, mutta ihanaa tuolla on aina käydä kaikkia sisustusherkkuja ihailemassa.


Miten mieheni, joka ei sisustamisesta ja designista kovinkaan paljoa piittaa (työtään ja moottoripyöriä ja vastaavia lukuunottamatta), sitten selvisi tällaisella reissulla. No, ihan hyvin. Pisteet täytyy antaa hänelle, sillä niin mukisematta kulki mukanani eikä ihan hirveän sarkastisia letkautuksia (ainakaan kovaan ääneen) päästellyt. Ja kuten sanotaan, hyvä ruoka, parempi mieli. Tukholmassakin huolehdimme hyvästä tankkauksesta niin ei päässyt nälkäkiukku kummallakaan yllättämään. Ruokailuun ei nyt jaksettu sen enempiä panostaa ja astuimme sisään ensimmäiseen mukavan näköiseen tex-mex -paikkaan. Söimme kelpo annokset täällä, eikä hintakaan ollut mikään ihan tolkuton, kuten Tukholmassa saattaisi hyvinkin olla.

Risteily on tosi mukava ja onnistunut. Laskeskelimme että edellisestä kahdestaan tehdystä risteilystä on aikaa kulunut reippaat 15 vuotta! Säät suosivat matkan aikana, ruuat olivat herkullisia, eikä tuo risteilyn teemakaan hullumpi ollut. Tästä huolimatta oli aika mukavaa ajella satamasta suoraan (no pikku koukkaus IKEAn kautta, heh) mökille. Lapset olivat vielä mummin ja ukin luona joten saimme vielä hengähtää hetkisen ihan kahdestaan, lämmitellä mökkiä ja kilistellä tuliaiskuohuvalla. Valmiissa pöydissä parin päivän aikana nautittujen aterioiden jälkeen oli ihan mukavaa taas tarttua kauhan varteen ja illalliseksi valmistuikin merihenkistä kala-äyriäispataa.



Sunnuntai-iltana ajelimme mökiltä kotiin, jonne oli kyllä ihanaa muutamien reissupäivien jälkeen palata. Äitini oli siivonnut meillä ennen kuin perjantaina lasten koulupäivän jälkeen lähtivät. Kiitos äiti. <3 Mikään ei voita sitä tunnetta kun palaat matkan jälkeen siistiin kotiin. Se on reissaamisen parhaita puolia, kotiin paluu nimittäin.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Liina


2016/08/26

Hei kesä!

Jokohan olisi aika rikkoa tämä blogihiljaisuus? Blogiloma, suunnittelematon sellainen, venyi kovin pitkäksi. Toisaalta, eipä tässä ole ihmeitä tapahtunut, sisustuksen rintamalla etenkään. Kesä on mennyt nopeasti, niinhän se aina tekee. Vaikka tuntuu ettei tässä mitään ihmeellistä ole tehty, niin onhan kesään yhtä jos toistakin mukavaa mahtunut. Tässä muutamia välähdyksiä meidän kesästä:

Kesällä urheilin paljon. Niin paljon itse asiassa, että loman jälkeen olen kärsinyt viheliäisestä rasitusvammasta, jota on jouduttu hoitamaan mm. kortisonipiikeillä, fysioterapeutin käsittelyllä ja sillä kaikista ärsyttävimmällä tavalla, levolla.

Siskon kanssa käytiin juoksemassa mm. Tornimäen laskettelurinteessä pientä mäkitreeniä. I-han ka-ma-laa! Suurin osa lomalenkeistä juostiin mökkimme lähimaastossa risteilevillä luontopoluilla.  Mökkimme lähellä on myös ihana pururata, jossa juoksureitti kulkee pitkospuita pitkin suon läpi. Mieli lepäsi noissa maisemissa.


Ihan loman alkajaisiksi juostiin Vierumäki Trail, josta oman jutunkin kirjoitin. Se löytyy täältä. Loman päätteeksi, töiden jo alettua, juoksin myös ensimmäisen "virallisen" Cooperin testinkin. Sinnittelin 12 minuutissa 2600 metriä. Eniten harmittaa se, että laskin min/km vauhdin väärin. Tavoitteeni oli 2700 metriä eikä se tietenkään tuolla vauhdilla täyttynyt. En kyllä tiedä olisinko tuohon tavoitteeseen pystynyt vaikka laskuvirhettä ei olisikaan tullut. Aika koville nimittäin tuo 2600 metriäkin otti. Kokeilkaapa huviksenne jos ette ole Cooperia ennen juosseet.

Lomalla lapset saivat myös omat puput. Nipsu ja Hattivatti viettivät heinäkuun mökillämme. Loman jälkeen puput siirtyivät vanhemmilleni ja talveksi majoittuvat hevostalliin, josta ne meille kesäksi tulivatkin. Ensi kesänä pupsit toivottavasti taas meidän mökille lapsien iloksi saapuvat.  Alma oli kaneista superkiinnostunut mutta käsittämättömän kiltisti niiden kanssa oli. Mitä nyt välillä yritti vähän turhan innokkaasti leikkiin pupuja saada mukaan...

Alkulomalla satoi. Paljon. Oikeastaan sadetta riitti pitkin lomaa vähän liikaakin. Yritettiin kuitenkin olla liikoja välittämättä ja käytiin useamman kerran sienimetsällä. Ja niillä juoksulenkeillä. Niitä pikku sateet eivät nimittäin haitanneet. Lapsetkin sain välillä metsään mukaan suostuteltua. Ja anopin, jolle olen ikikiitollinen kun muutaman sienipaikan minulle on paljastanut.


Sateista huolimatta lapset (ja aikuisetkin) pääsivät vesileikkejä harrastamaan. "Sup-lautana" toimi aito 80-luvun purjelauta. Ihan ei ole yhtä vakaa kuin oikeat sup-laudat, mutta kehittääpä tasapainoa ja keskivartalon lihaksia ainakin kunnolla jos sillä seisaaltaan tasapainoilee, heh.



Alkulomasta matkasimme myös Suomenlahden yli tuttavaperheen kanssa. Vietimme Pärnussa neljä yötä ja tuo reissu oli tosi onnistunut! Vuokrasimme talon Airbnb'n kautta ja saimme tosi kivan majoituksen edullisesti. Talossa oli oma pieni piha, ja patio, jolla grillasimme käytännössä joka ilta!





Vaikka säät vähän kehnot lomalla olivatkin, välillä sentään lämmintä ja aurinkoa riitti. Veneilimme Puulalla ja Saimaalla. Puulan retket olivat lähinnä mökiltä kirkonkylälle kauppaan tai jäätelölle, mutta Saimaalla vietimme pari yötäkin. Ensimmäisen yön veneessä (minä, lapset ja Alma) ja teltassa (mies) ja toisen aavistuksen mukavammin hotellissa Lappeenrannassa. Veneemme ei ole mikään retkivene, vaan ennemminkin päiväretkeilyyn suunniteltu, mutta yhden yön reissun silläkin hyvin pärjää.



Ihan paras kesäsatama löytyy mielestäni Puumalasta, jossa tämäkin selfie Alman kanssa on otettu. Puumala on mielestäni ainoa "oikea" kesä- ja mökkipaikkakunta. Ehkäpä tässä pientä "kotiseuturakkautta" on, Puumalassa sijaitsi vanhempieni mökki ja veneilimme perheen kanssa noilla seuduilla paljon ennen mökin hankkimistakin. 

Kesäreissu Lappeenrantaan on jo perinteeksi muodostunut. Asuin siellä mieheni kanssa ennen lapsia ja kaupunki on siten tuttu ja rakas.



Veneilyn parasta antia ovat usein upeat maisemat ja auringonlaskut. Näitä muistoja ja kuvia on hyvä syyshämärässä ja talviaikaan muistella ja katsella.




Lomajuttuihin kuului luonnollisestikin myös rennot ja hitaat laituriaamiaiset. Lomalla ei hoppuiltu, aamiainen nautittiin usein vasta aamupäivän koittaessa. Mihinkäs sitä kiire olisi ollutkaan.


Viron reissun tuliaisina tuotiin mm. Kyrö Napuen Giniä, josta mökkinaapureillekin dinnerin alkudrinkit tehtiin. Ei ollut karpaloita, mutta puoliraa'at puolukat toimittivat tehtävän ihan riittävän hyvin.


Nuorimmaisen lapsen ja Alman yhteinen lomahupi oli rannassa olevilla kivillä tasapainoilu. Ei tainnut kumpikaan kuitenkaan veteen tahtomattaan humpsahtaa. Usein jos lapsi tai koira oli kateissa, riitti että paikansi toisen, toinen löytyi aina ihan lähettyviltä. Muruset <3.


Loma oli ihanan pitkä, neljä viikkoa. Arkeen paluu tuntui yhtä aikaa ihan mukavalta ja toisaalta aika raastavalta. Olisi ollut mukavaa jatkaa lomailua mökillä vielä pidempäänkin. Säät alkoivat muuttua kuitenkin vähän syksyisemmiksi ja kotiin ja arkeen paluu rupesi loppulomasta ajatuksena tuntumaan ihan siedettävältä. Alma hiukan protestoi arkeen paluuta, täällä kotona kun ei pääse ihan vapaana pihoilla ja metsissä juoksentelemaan. Tässä erään maanantaiaamun tunnelmia.


Onneksi loman jälkeen oli tiedossa mukava tapahtuma. Vietimme ystävien kanssa rennon viikonlopun festareiden merkeissä. Lapset olivan mummoloissa hyvässä hoidossa ja me aikuiset pääsimme nauttimaan festaritunnelmasta, huippuartisteista (Antti Tuisku <3) ja vip-tason ruuista. Ruuat tosin tehtiin ihan itse, mutta siksipä ne niin vippiä olivatkin. :D

Vettä satoi, mutta asenne ratkaisi.




 

Ihana loma. Ihana kesä.

Toivottavasti teidänkin kesä on sujunut mukavissa merkeissä.
Rentouttavaa viikonloppua!

-Liina

(Lomalla en paljon kameraa esiin jaksanut kaivaa. Suurin osa kuvista puhelimella otettuja. Mutta mitäpä tuosta, olennainen käy niistäkin ilmi. :))

Ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa / Instagramissa / Bloglovinissa


2015/11/20

Lomalla

Viimeinen seitsemän päivää vietettiin auringon alla Teneriffalla. Viikon rentoutuminen valossa ja lämmössä tuli kaikille enemmän kuin tarpeeseen. Matka sujui hyvin ja aikalailla odotusten mukaisesti. Kohde oli entuudestaan tuttu, eikä oikeastaan muita erityistoiveita matkalle ollut kuin rentoa allas- ja rantaelämää. Nyt kiiruhdetaan lasten kanssa hakemaan Alma vanhemmiltani hoidosta, joten pidemmittä puheitta vain muutama kuva mm. Teiden retkeltä. Kameran jaksoin kaivaa vain muutaman vaivaisen kerran esiin, joten kovinkaan kummoisia kuvia ei harmi kyllä reissusta tullut. Ehkäpä vielä jonkinlaisen tiiviin matkapostauksen kirjoittelen hiukan myöhemmin.





Rentouttavaa viikonloppua!

-Liina

2015/07/27

Lomalta paluun onnea ja uusi Tynellin designvalaisin

Pitkästä aikaa kotona! Loman jälkeen on aina yhtä ihanaa palata kotiin ja ihan ehdottomasti parasta on päästä nukkumaan omaan sänkyyn. Eipä sillä, oma sänkyhän se mökilläkin on, mutta silti. Koti on kuitenkin aina koti. Ennen lomaa vaihdan aina sänkyyn puhtaat lakanat, joten ensimmäinen yö kotona loman jälkeen on senkin takia erityisen hyvä. <3
Lomalla ei juuri kotona oleiltu ja siksikin kotiin paluu tuntuu taas todella mukavalta. Itse olen vielä huomisen lomalla, ja täytyy kyllä sanoa että olipa hyvä ratkaisu ottaa pari lomapäivää vielä tälle "ylimääräiselle" viikolle. Arkeen orientoituminen käy huomattavasti kivuttomammin kun muutaman päivän ehtii rauhassa kotona olla ja paikkoja järjestellä. Tänään olen saanut siivottua omani sekä lasten vaatekaapit (iso säkillinen vaatteita suoraan roskikseen, monta kassillista kirppikselle ja kaksi täyttä muovikassillista UFFille). Uskon että työvaatteiden etsiminen aamuhämärässä (ihan pianhan se hämärä jo koittaa) on huomattavasti helpompaa kun kaapissa ei ole kuin sellaisia vaatteita, joita oikeasti tulee pidettyä.

Vaatekaapista en sentään teille kuvaa ottanut, mutta uudesta valaisimesta kylläkin. Meille kotiutui alkukesästä uusi upea pöytävalaisin. Paavo Tynellin klassikko 9227 . Valaisin on kyllä pinnoiltaan aavistuksen elämää nähnyt, mutta tässä tapauksessa se ei haittaa vaan suorastaan kuuluu asiaan. Monta vuosikymmentä on tämäkin valaisin tainnut jo valaista. Väri on sopivasti musta-messinki. Sopii meille ihan täydellisesti! Kiitos kaunis sille, jonka kautta valaisin tiensä kotiimme löysi. <3


Valaisin on mielestäni ihan superkaunis, enkä ole vielä päättänyt mihin se lopullisesti sijoittuukaan. Se on ehtinyt olla jo olohuoneessa, työpöydällä sekä makuuhuoneessa. Kaikkiin sopii hienosti, joten saa nähdä mihin sen loppujen lopuksi laitan.

Ihan hiljaa vain kuiskaan, että vähän on alkanut hiipiä syksyn tuntua jo kotiin. Pellavalakanat saivat kavereikseen petrolinsinisen viltin ja koristetyynyt. Enää eivät pelkät vaaleat sävyt ja pastellit houkuttele. Ihan selvästi siis syksy lähestyy. Elättelen muuten toivetta, että rennot petaukset olisivat muodikkaita tästä ikuisuuteen. Sen verran laiskaa petaajaporukkaa meillä asustaa...


Yöpöydällä majailee Tynellin lisäksi suosikkilasini Hobstar, johon tyrkkäsin veden joukkoon muutamia sitruunamelissan lehtiä. Loman aikana yrttiviljelmäni oli suorastaan villiintynyt ja sitruunamelissaa kasvoi pläntillä ihan hirveänä pehkona. Siitä riitti myös vanhaan lääkepulloon kimpuksi. Elättelen toiveita, että kimppu levittäisi vienoa sitruunamelissan tuoksua myös huoneilmaan, mutta taitaapa tuo jäädä toiveeksi. Yhtä kaikki, ihan kivalta vihreä kimppu näyttää, tuoksulla tai ilman.

Käsirasva (Granitista, ihanan tuoksuista!) ja huulirasva (Joik, myydäänkö sitä Suomessa missään?) pysyvät näppärästi kauniissa Pentikin kulhossa. Materiaali muistuttaa erehdyttävästi marmoria, mutta epäilen sen olevan kuitenkin muuta kivitavaraa. Kaunis se on silti. Ostin sen alkukesästä Pentikin tehtaanmyymälän loppuunmyynnistä hyvällä alennuksella.


Suorastaan ihmeellistä, että vielä ei tunnu minkäänlaista loman loppumiseen yleisesti liittyvää ahdistusta. Muistan monena kesänä istuneeni viimeisenä lomapäivänä rantasaunan lauteilla ja itkeneeni vuolaasti loman ja kesän päättymistä. Ehkä haikeutta ei tullut tänä kesänä niin voimakkaana, koska myönnettävähän se on, että loma hiukan petti meidät säiden puolesta. Sellaisia ihan täydellisiä kesäpäiviä ja -iltoja oli kovin vähän ja kontrasti arjen ja loman välillä ei siten ole niin kamalan iso nyt.

Toivon kuitenkin että elokuu hellisi meitä lempeillä, hämärillä ja hitaasti viilenevillä illoilla. Mikään ei ole tunnelmallisempaa kuin istua terassilla kynttilöiden loimottaessa ja fiilistellä rauhassa päättyvää kesää ja alkavaa syksyä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Liina



2015/07/14

SUOMALAISTA DESIGNIA JA LOMAFIILIKSIÄ



Loma on jo yli puolen välin, mutta yritän aktiivisesti vältellä asian ajattelemista. Vielähän tässä ollaan parisen viikkoa kuin ellun kanat, ei katsota kelloa (paitsi lenkkipolulla), nukutaan aamulla myöhään (ellei Alma herätä) ja keksitään kaikkea pientä kivaa lomatekemistä. Kuten tänään polttopuuhommia, juoksulenkkiä uusissa maastoissa ja lopuksi pihasaunassa saunomista vanhempieni luona. Säät ovat tällä lomalla olleet vähän niin ja näin, mutta siitä huolimatta on tehty paljon kivoja juttuja kuten veneretkiä, miniloma parhaan ystävän kanssa Helsinkiin, monta ihanaa poluilla juostua lenkkiä, hyvää ruokaa, muutama luettu kirja ja vino pino sisustuslehtiä, Linnanmäkeä ja ihan vaan sitä toimetonta joutenoloa, mitä lomalla pitää reilusti myöskin olla.

Muutama pieni hankintakin on loman aikana tullut tehtyä. Helsingistä ostin itselleni jo pitkään etsimäni pienen laukun. Kriteerit olivat seuraavat: nahkainen, ruskean sävyinen, olan yli pidettävä ja kooltaan kompakti. Lumin Stella täytti nuo kaikki ja kun bonuksena sai vielä suomalaisen designin, koin tehneeni hyvän löydön.



Eilen kävimme hetken mielijohteesta syömässä Mikkelissä Bistro Vileessä. Autolle parkkipaikkaa etsiessämme ajoimme pienen sisustusliikkeen ohi, jonka ikkunasta bongasin 1kertaa2 -merkin ihanan villaisen sisustustyynyn. Onnekseni liikkeessä oli kesäale, joten sain tämän kotimaisen avainlipputuotteen ihan kohtuulliseen hintaan. Lisäksi palvelu oli todella ystävällistä ja myös paikalle pölähtäneet tyttäret saivat mukaansa TineK:n silkkiset hiuslenkit. Ihan kaupanpäällisiksi, joka lapsia ihmetytti ja ilostutti.

Sisustussunnitteluanne jätti kyllä niin positiivisen vaikutelman, että mielellään tuossa liikkeessä piipahtaa myöhemminkin. Anne Tarkiainen, liikkeen omistaja, tarjoaa sisustussuunnittelua sekä myy mm. Balmuirin, Beach Housen ja Linumin tekstiilejä. Jos kesälomareissu kuljettaa Mikkelin kautta, suosittelen liikkeessä vierailua ehdottomasti! Samoin suosituslistalle voisi lisätä Bistro Vileen, jonka ruokalista koostui ihanista paikallisista herkuista ja miljöö teatterin kupeessa on aivan ihanan tunnelmallinen.

Tyyny päätyi tällä erää mökille makuukammariimme, mutta luulenpa etten loman päätyttyä sitä raski tänne jättää vaan vien sen mukanani kotiin. Siellä se ilostuttaa silmää paljon useammin kuin mitä täällä mökillä.


Postaustahti on lomalla harventunut entisestään, mutta luulenpa että moni lukijakin viettää kesää vähän vähemmän ruudun ääressä? Lisähaasteita toi vielä kamerasta loppunut akku ja kotiin unohtunut laturi. Isompi lapsikin oli minijärkkärin kanssa koko viime viikon ratsastusleirillä, enkä siten voinut pikkukamerallakaan kuvailla. Nämä kuvat on nyt Olympuksella otettu, mutta täytyy kyllä sanoa että haastavaa on, kun on tottunut valovoimaisempaan objektiin sekä Canonin käyttöjärjestelmään. Olen tuon Olympuksen kanssa ihan hukassa vielä, mutta ehkäpä se tästä alkaa vähitellen sujua.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Terkuin
Liina

///

During our vacation I have bought some Finnish design. Lumi´s small leather bag is something that I've been looking for a while. 1kertaa2 woollen cushion cover is also something I´ve craved.