TERVEISET TUKHOLMASTA!

Terveisiä Tukholmasta! Vietimme mukavat pari vuorokautta risteillen Silja Serenadella Design- ja sisustus-risteilyllä. Teemaristeilyn ohjelmassa oli mm. Design-illallinen Matti Jämsénin suunnittelemasta menusta nauttien sekä design-kierros Tukholmassa oppaan johdolla muutamiin melko ikonisiin paikkoihin tutustuen. Pakkasin reissuun mukaan ihan oikean kamerankin, mutta niin vaan sitten kuitenkin päätin nauttia risteilystä vain puhelimella muutamia satunnaisia kuvia napsien.

Lähtöiltana sää oli kyllä todella kaunis. Ankkureiden irtoamista oli mukava odotella tervetuliaistilaisuudessa auringon laskua ihaillen ja kuohuviiniä siemaillen. Sami Sykkö toivotti design-risteilijät tervetulleeksi ja pääsimme kuuntelemaan mm.  Johanna Gullichsenin ja Anna Pirkolan ajatuksia designista ja trendeistä. Yleisökin pääsi kysymyksiä esittämään ja vähän jäin harmittelemaan etten avannut suutani ja kysynyt mitä he ajattelevat designin, taiteen ja bisneksen yhdistämisestä. Se kun ei aina ihan kivuttomasti välttämättä käy.

Olin ilahtunut hyttien selkeästä ilmeestä. Vaaleaa puuta ja neutraaleja sävyjä. Ei mitään tunkkaisia kokolattiamattoja ja raskaita sävyjä vaan kepeää skandinaavista ilmettä! Kumpikaan ei myöskään joutunut kömpimään yläsänkyyn vaan hytissä oli ihan sopivasti tilaa kahdelle aikuiselle. Ikkunasta oli mukavaa seurailla ohi lipuvaa saaristomaisemaa. Vaikka olenkin vannoutunut Saimaa-fani, niin onhan se myönnettävä että kyllä tuo saaristokin melkoisen upea on. 

Design-illallinen nautiskeltiin Tavolata-ravintolassa jonne koko samalla teemalla risteilevä joukko oli kokoontunut. Pöytäseurueeseemme saimme todella mukavan meitä iäkkäämmän pariskunnan, mutta niin vain juttua riitti niin designista kuin ruuastakin. Terveisiä vain Valkeakoskelle jos satutte lukemaan! Kolmen ruokalajin illallinen viineineen oli herkullinen, ja hauska sattuma oli että seurueemme herra oli tuota jälkiruokaa jo ehtinyt testailemaan. Hän kun kuulemma on melkoisen intohimoinen kulinaristi, niin olipa sitten kysynyt reseptiä jo itse Matti Jämséniltä, joka sen hänelle oli toimittanut. Hauskaa oli sitten kuulla herran ja rouvan mielipiteitä siitä kumpi olikaan paremmin onnistunutta, itse tehty vai laivalla tarjoiltu. :)

Kiertoajelun ensimmäinen kohde oli Asplundin liike. Täytyy sanoa että ra-kas-tuin. Tosi kauniita ja tyylikkäitä huonekaluja ja sisustusesineitä! Stailaukset olivat ammattimaisesti viimeisteltyjä ja hyvin tarkkaan harkittuja, mutta silti tila oli saatu todella kodikkaaksi. Jos oman kodin sisustusta johonkin suuntaan haluaisin viedä, tässä olisi hyvää esimerkkiä siitä. Vähän jo väläyttelin miehellani josko maalattaisiin keittiö samalla petroolin sävyllä kuin yllä olevassa kuvassa, mutta vielä hän ei ole suostunut telaan tarttumaan. :D

Asplundilta siirryime Svenskt Tenniin, jota voisi kaiketi kuvailla Ruotsin Marimekoksi. No, täytyy tunnustaa että itse kyllä tykkään Marimekostamme huomattavasti enemmän, mutta kyllä tällaiselle todella räiskyvälle väri- ja kuosi-iloittelullekin kannattajajoukkonsa löytyy varmasti. Minulle kyllä tuolla oli kaikkea vähän liikaa. Mielenkiintoinen kohde siitäkin huolimatta, varsinkin sen takia että siellä pääsi ihastelemaan Harri Koskisen uutta valaisinmuotoilua.

Seuraava etappi oli Hallwylska Museet, jossa tutustuimme Sara Garantyn kuratoiman näyttelyn Colour Emotions-Celebrating Broken Illusions. Täytyy tunnustaa että kyllä oma silmä tuolla Asplundin liikkeessä huomattavasti enemmän kiinnostuksen kohteita löysi kuin tästä näyttelystä. :D Mielenkiintoista oli joka tapauksessa näyttelyyn päästä tutustumaan.

Tämän kohteen jälkeen pääsimme viettämään vielä vapaasti aikaa Tukholman kaduilla kierrellen. Jälkeen kerran löysin itseni Illum's Bolighusista huokailemassa. Olisi ollut yhtä jos toistakin jota olisi kotiin voinut tuliaiseksi tuoda. No, vähiin jäivät ostokset tällä kertaa, mutta ihanaa tuolla on aina käydä kaikkia sisustusherkkuja ihailemassa.

Miten mieheni, joka ei sisustamisesta ja designista kovinkaan paljoa piittaa (työtään ja moottoripyöriä ja vastaavia lukuunottamatta), sitten selvisi tällaisella reissulla. No, ihan hyvin. Pisteet täytyy antaa hänelle, sillä niin mukisematta kulki mukanani eikä ihan hirveän sarkastisia letkautuksia (ainakaan kovaan ääneen) päästellyt. Ja kuten sanotaan, hyvä ruoka, parempi mieli. Tukholmassakin huolehdimme hyvästä tankkauksesta niin ei päässyt nälkäkiukku kummallakaan yllättämään. Ruokailuun ei nyt jaksettu sen enempiä panostaa ja astuimme sisään ensimmäiseen mukavan näköiseen tex-mex -paikkaan. Söimme kelpo annokset täällä, eikä hintakaan ollut mikään ihan tolkuton, kuten Tukholmassa saattaisi hyvinkin olla.

Risteily on tosi mukava ja onnistunut. Laskeskelimme että edellisestä kahdestaan tehdystä risteilystä on aikaa kulunut reippaat 15 vuotta! Säät suosivat matkan aikana, ruuat olivat herkullisia, eikä tuo risteilyn teemakaan hullumpi ollut. Tästä huolimatta oli aika mukavaa ajella satamasta suoraan (no pikku koukkaus IKEAn kautta, heh) mökille. Lapset olivat vielä mummin ja ukin luona joten saimme vielä hengähtää hetkisen ihan kahdestaan, lämmitellä mökkiä ja kilistellä tuliaiskuohuvalla. Valmiissa pöydissä parin päivän aikana nautittujen aterioiden jälkeen oli ihan mukavaa taas tarttua kauhan varteen ja illalliseksi valmistuikin merihenkistä kala-äyriäispataa.

Sunnuntai-iltana ajelimme mökiltä kotiin, jonne oli kyllä ihanaa muutamien reissupäivien jälkeen palata. Äitini oli siivonnut meillä ennen kuin perjantaina lasten koulupäivän jälkeen lähtivät. Kiitos äiti. <3 Mikään ei voita sitä tunnetta kun palaat matkan jälkeen siistiin kotiin. Se on reissaamisen parhaita puolia, kotiin paluu nimittäin.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Liina

Hei kesä!

Jokohan olisi aika rikkoa tämä blogihiljaisuus? Blogiloma, suunnittelematon sellainen, venyi kovin pitkäksi. Toisaalta, eipä tässä ole ihmeitä tapahtunut, sisustuksen rintamalla etenkään. Kesä on mennyt nopeasti, niinhän se aina tekee. Vaikka tuntuu ettei tässä mitään ihmeellistä ole tehty, niin onhan kesään yhtä jos toistakin mukavaa mahtunut. Tässä muutamia välähdyksiä meidän kesästä:

Kesällä urheilin paljon. Niin paljon itse asiassa, että loman jälkeen olen kärsinyt viheliäisestä rasitusvammasta, jota on jouduttu hoitamaan mm. kortisonipiikeillä, fysioterapeutin käsittelyllä ja sillä kaikista ärsyttävimmällä tavalla, levolla.

Siskon kanssa käytiin juoksemassa mm. Tornimäen laskettelurinteessä pientä mäkitreeniä. I-han ka-ma-laa! Suurin osa lomalenkeistä juostiin mökkimme lähimaastossa risteilevillä luontopoluilla.  Mökkimme lähellä on myös ihana pururata, jossa juoksureitti kulkee pitkospuita pitkin suon läpi. Mieli lepäsi noissa maisemissa.

Ihan loman alkajaisiksi juostiin Vierumäki Trail, josta oman jutunkin kirjoitin. Se löytyy täältä. Loman päätteeksi, töiden jo alettua, juoksin myös ensimmäisen "virallisen" Cooperin testinkin. Sinnittelin 12 minuutissa 2600 metriä. Eniten harmittaa se, että laskin min/km vauhdin väärin. Tavoitteeni oli 2700 metriä eikä se tietenkään tuolla vauhdilla täyttynyt. En kyllä tiedä olisinko tuohon tavoitteeseen pystynyt vaikka laskuvirhettä ei olisikaan tullut. Aika koville nimittäin tuo 2600 metriäkin otti. Kokeilkaapa huviksenne jos ette ole Cooperia ennen juosseet.

Lomalla lapset saivat myös omat puput. Nipsu ja Hattivatti viettivät heinäkuun mökillämme. Loman jälkeen puput siirtyivät vanhemmilleni ja talveksi majoittuvat hevostalliin, josta ne meille kesäksi tulivatkin. Ensi kesänä pupsit toivottavasti taas meidän mökille lapsien iloksi saapuvat.  Alma oli kaneista superkiinnostunut mutta käsittämättömän kiltisti niiden kanssa oli. Mitä nyt välillä yritti vähän turhan innokkaasti leikkiin pupuja saada mukaan...

Alkulomalla satoi. Paljon. Oikeastaan sadetta riitti pitkin lomaa vähän liikaakin. Yritettiin kuitenkin olla liikoja välittämättä ja käytiin useamman kerran sienimetsällä. Ja niillä juoksulenkeillä. Niitä pikku sateet eivät nimittäin haitanneet. Lapsetkin sain välillä metsään mukaan suostuteltua. Ja anopin, jolle olen ikikiitollinen kun muutaman sienipaikan minulle on paljastanut.

Sateista huolimatta lapset (ja aikuisetkin) pääsivät vesileikkejä harrastamaan. "Sup-lautana" toimi aito 80-luvun purjelauta. Ihan ei ole yhtä vakaa kuin oikeat sup-laudat, mutta kehittääpä tasapainoa ja keskivartalon lihaksia ainakin kunnolla jos sillä seisaaltaan tasapainoilee, heh.

Alkulomasta matkasimme myös Suomenlahden yli tuttavaperheen kanssa. Vietimme Pärnussa neljä yötä ja tuo reissu oli tosi onnistunut! Vuokrasimme talon Airbnb'n kautta ja saimme tosi kivan majoituksen edullisesti. Talossa oli oma pieni piha, ja patio, jolla grillasimme käytännössä joka ilta!

Vaikka säät vähän kehnot lomalla olivatkin, välillä sentään lämmintä ja aurinkoa riitti. Veneilimme Puulalla ja Saimaalla. Puulan retket olivat lähinnä mökiltä kirkonkylälle kauppaan tai jäätelölle, mutta Saimaalla vietimme pari yötäkin. Ensimmäisen yön veneessä (minä, lapset ja Alma) ja teltassa (mies) ja toisen aavistuksen mukavammin hotellissa Lappeenrannassa. Veneemme ei ole mikään retkivene, vaan ennemminkin päiväretkeilyyn suunniteltu, mutta yhden yön reissun silläkin hyvin pärjää.

Ihan paras kesäsatama löytyy mielestäni Puumalasta, jossa tämäkin selfie Alman kanssa on otettu. Puumala on mielestäni ainoa "oikea" kesä- ja mökkipaikkakunta. Ehkäpä tässä pientä "kotiseuturakkautta" on, Puumalassa sijaitsi vanhempieni mökki ja veneilimme perheen kanssa noilla seuduilla paljon ennen mökin hankkimistakin. 

Kesäreissu Lappeenrantaan on jo perinteeksi muodostunut. Asuin siellä mieheni kanssa ennen lapsia ja kaupunki on siten tuttu ja rakas.

Veneilyn parasta antia ovat usein upeat maisemat ja auringonlaskut. Näitä muistoja ja kuvia on hyvä syyshämärässä ja talviaikaan muistella ja katsella.

Lomajuttuihin kuului luonnollisestikin myös rennot ja hitaat laituriaamiaiset. Lomalla ei hoppuiltu, aamiainen nautittiin usein vasta aamupäivän koittaessa. Mihinkäs sitä kiire olisi ollutkaan.


Viron reissun tuliaisina tuotiin mm. Kyrö Napuen Giniä, josta mökkinaapureillekin dinnerin alkudrinkit tehtiin. Ei ollut karpaloita, mutta puoliraa'at puolukat toimittivat tehtävän ihan riittävän hyvin.

Nuorimmaisen lapsen ja Alman yhteinen lomahupi oli rannassa olevilla kivillä tasapainoilu. Ei tainnut kumpikaan kuitenkaan veteen tahtomattaan humpsahtaa. Usein jos lapsi tai koira oli kateissa, riitti että paikansi toisen, toinen löytyi aina ihan lähettyviltä. Muruset <3.

Loma oli ihanan pitkä, neljä viikkoa. Arkeen paluu tuntui yhtä aikaa ihan mukavalta ja toisaalta aika raastavalta. Olisi ollut mukavaa jatkaa lomailua mökillä vielä pidempäänkin. Säät alkoivat muuttua kuitenkin vähän syksyisemmiksi ja kotiin ja arkeen paluu rupesi loppulomasta ajatuksena tuntumaan ihan siedettävältä. Alma hiukan protestoi arkeen paluuta, täällä kotona kun ei pääse ihan vapaana pihoilla ja metsissä juoksentelemaan. Tässä erään maanantaiaamun tunnelmia.

Onneksi loman jälkeen oli tiedossa mukava tapahtuma. Vietimme ystävien kanssa rennon viikonlopun festareiden merkeissä. Lapset olivan mummoloissa hyvässä hoidossa ja me aikuiset pääsimme nauttimaan festaritunnelmasta, huippuartisteista (Antti Tuisku <3) ja vip-tason ruuista. Ruuat tosin tehtiin ihan itse, mutta siksipä ne niin vippiä olivatkin. :D

Vettä satoi, mutta asenne ratkaisi.

 

Ihana loma. Ihana kesä.

Toivottavasti teidänkin kesä on sujunut mukavissa merkeissä.
Rentouttavaa viikonloppua!

-Liina

(Lomalla en paljon kameraa esiin jaksanut kaivaa. Suurin osa kuvista puhelimella otettuja. Mutta mitäpä tuosta, olennainen käy niistäkin ilmi. :))

Ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa / Instagramissa / Bloglovinissa

Lomalla

Viimeinen seitsemän päivää vietettiin auringon alla Teneriffalla. Viikon rentoutuminen valossa ja lämmössä tuli kaikille enemmän kuin tarpeeseen. Matka sujui hyvin ja aikalailla odotusten mukaisesti. Kohde oli entuudestaan tuttu, eikä oikeastaan muita erityistoiveita matkalle ollut kuin rentoa allas- ja rantaelämää. Nyt kiiruhdetaan lasten kanssa hakemaan Alma vanhemmiltani hoidosta, joten pidemmittä puheitta vain muutama kuva mm. Teiden retkeltä. Kameran jaksoin kaivaa vain muutaman vaivaisen kerran esiin, joten kovinkaan kummoisia kuvia ei harmi kyllä reissusta tullut. Ehkäpä vielä jonkinlaisen tiiviin matkapostauksen kirjoittelen hiukan myöhemmin.

Rentouttavaa viikonloppua!

-Liina

Tukholman tuliaisia

Vappuviikonloppuna teimme pienen visiitin Ruotsiin. Kamera seilasi kyllä lahden yli, mutta pysyi tiukasti hytissä koko retken ajan, joten kuvamateriaalia reissulta ei harmi kyllä ole. Toisaalta, välillä on ihan ihanaa keskittyä asioista nauttimiseen ja ihmettelemiseen ilman kameran linssiä välissä. Välillä on jopa stressaavaa etsiä parhaita kuvakulmia, odotella sopivaa kuvaushetkeä tai pidätellä pöytäseuruetta että ehtisi kuvata ruuat ennen niihin koskemista. Huoh, tiedätte varmaan mitä tarkoitan...

Ostostenkin suhteen matka oli melko kevyt, oikeastaan mainitsemisen arvoista on ainoastaan Fotografiskasta ostamani kaksi julistetta. Ne vaihdoin ylä-aulaan taulukollaasin tilalle. Siirsin myös diy-höyhentaulun tuohon rivin jatkoksi, sillä muuten yksi iso ruma ruuvi olisi jäänyt seinää rumentamaan, ja en aikonut sentään paklaus- ja maalaushommiin ryhtyä.

Tykkään kovasti molempien kuvien värimaailmasta, (heh, värittömyydestä siis) sekä tunnelmasta. Pienempi lapsi ei oikein ymmärtänyt miksi haluan jonkun ventovieraan lapsen kuvan seinälle. En kyllä kovin fiksua vastausta keksinyt tuohon. Sanoin vain että kyseessä on taidejuliste, joka näyttää äidistä kauniilta. :) Hevosjuliste ei sen sijaan aiheuttanut ihmetystä, enemmänkin meinasi tulla riitaa siitä mihin juliste sijoitetaan. Olisi kuulemma kelvannut molempien lasten huoneisiin.

Olin etukäteen haaveillut ostavani julisteiden lisäksi Byredon tuoksun, mutta en sitten kuitenkaan raskinut maksaa 30 ml:n pullosta sataa euroa. Jälkikäteen tietysti harmittaa, sillä löysin takin taskusta tuoksulappusen nyt kotiinpaluun jälkeen ja Gipsy Water tuoksui edelleen aivan ihanalta! No, ehkäpä sitten seuraavalla kerralla saan tuon tuoksun hankittua.

Mukavaa helatorstain jatkoa! Minä taidan hilppaista lenkille ennen isomman lapsen ratsastusta. Alma lähtee mukaan tallille hevosiin tutustumaan!

Terveisin,

Liina

///

A few weeks ago we visited Stockholm. Only purchase worth mentioning was two posters from Fotografiska.

Lomalla Puerto Ricossa - Holiday in Puerto Rico

Räntää on vihmonut koko viikon taivaan täydeltä, joten nyt on ihan hyvä hetki fiilistellä hiihtolomaviikon aurinkolomaa. Vietimme 21.2 - 29.2 välisen ajan Gran Canarialla. Varasimme matkan vain kolmisen viikkoa ennen lähtöä, ensin suunnitteilla olleen hiihtoreissun peruunnuttua. Kanarian saaret ovat tuttu kohde, siellä ollaan perheen kanssa oltu useita kertoja. Kohde on mielestäni todella hyvä talvella tehtyä viikon aurinkolomaa ajatellen. Aikaeroa ei ole kuin kaksi tuntia ja lentoaika on lastenkin kanssa siedettävät kuutisen tuntia. Lisäksi säät ovat ainakin meitä lähes aina suosineet.

Majoituimme Clubhotel Riu Vistamarissa. Hotelli oli ihan kohtuullinen ja hintaan sisältyvä all inclusive lasten kanssa ihanan helppo. Hotelli oli perussiisti ja henkilökunta todella ystävällistä. Itse olisin toivonut että huone olisi ollut hiukan suurempi, ns. kaksio, sillä nyt majoituimme koko poppoo yhdessä ja samassa huoneessa. Mitään erityistä luksusta tästä hotellista on turha lähteä hakemaan, mutta jos perussiisti isohko hotelli ja normaalitasoinen all inclusive-ruoka kelpaa, tämä on ihan kelpo vaihtoehto.

Lähtökohtana meillä oli saada aurinkoa, lämpöä ja rentoa yhdessäoloa. Tämä kaikki toteutui kyllä hienosti. Lapset saivat uida niin paljon kuin jaksoivat ja altaalla vietettiinkin tosi paljon aikaa. Minäkin ehdin lukea loman aikana neljä kirjaa, ja olin enemmän kuin tyytyväinen allaspäivien määrään. Välillä on toki mukava vähän vaihtaa maisemaa ja tehdä muutakin kuin kääntää kylkeä aurinkotuolissa, joten tehtiin muutama pieni retki lähialueelle. Meillä oli vuokra-auto käytössämme koko viikon ja se osoittautui kyllä tosi hyväksi ratkaisuksi. Ei tarvinnut miettiä lentokenttäkuljetuksia (varattiin hotelli ja lennot erikseen, eikä matkaan siten sisältynyt erillisiä kuljetuksia kentältä/-lle) ja saatiin vaihtaa maisemia ihan omien tuntemuksien ja aikataulujen mukaan.

Kävimme koko perhe kamelisafarilla, mikä oli ihan hauska kokemus. Maspalomasin dyynit ovat upeat ja kamelit olivat tosi sympaattisia. Tosin aina näissä turistikohteissa, joissa pääosassa ovat eläimet, mietin sitä miten onnellisia eläimet sitten kuitenkaan ovat. Ristiriitaisia tunteita herää väkisinkin.

Kuljettiin letkassa dyynien välissä puolen tunnin ajan, mikä olikin ihan riittävä aika. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja ehkäpä sitä itse olisi kaivannut vähän vauhdikkaampaa menoa jos pidempi matka olisi taivallettu. Näissä kuvissa ollaan muuten kaikki vielä aika kalpeita. :)

Ainoana aavistuksen pilvisempänä päivänä päätettiin ajella läheiseen Puerto Moganin kalastajakylään. Paikkaa kutsutaan pieneksi Venetsiaksi ja ihan hurmaava pikkuinen rantakaupunkihan tuo olikin! Käytiin mukavassa rantaravintolassa syömässä ja muuten vain ihmeteltiin rantakadun vilinää.

Kuten jo mainitsin, isoin osa lomaa oli aurinko ja uiminen. Tai oikeastaan sukeltelu, sillä pienempi lapsi ei juurikaan pinnalla vaivautunut uimaan, sillä innostui sukeltamisesta oikein kunnolla kun viimeinkin sukelluslasit olivat hänelle sopivan kokoiset eivätkä päästäneet vettä. Altailla saatettiin viettää aikaa melkeinpä koko päivä, jos ei lähdetty mihinkään retkeilemään. Näissä kuvissa näkee jo että hiukan on aurinkoa saatu. Lapsiin läträsin melkein koko loman 50 suojakertoimella varustettua aurinkorasvaa ja itsekin käytin 30 suojakerrointa. Tuo viisikymppinen riitti aika hyvin eikä lapsilla iho juurikaan punoittanut vaikka koko päivä auringossa oltiinkin. Kolmekymppinen oli minulle aavistuksen liian vähän, sillä aika perinteiseltä punanahkaiselta turistilta näytin varsinkin ensimmäisinä päivinä. :D

Hotelli sijaitsi reilu pari kilometriä Puerto Ricon keskustasta. Saatiin houkuteltua lapset lähtemään sinne kävellen ja kaunista rantareittiä pitkin tuo matka taittuikin ihan mukavasti. Paluumatka tehtiin portaita (noin 700) kiiveten eri reittiä pitkin ja 500 porrasta kannoin nuorempaa lasta reppuselässä kantaen. Ihan hyvä jalkatreeni. :)

Lapset tykkäsivät Puerto Ricon rihkamakaupoista ja isompi ostikin uudet puhelimen kuoret sekä rannekoruja itselleen ja kavereille tuliaiseksi. Itse en muuta järkevää shoppailtavaa tuolta löytänyt, eikä shoppailu itsetarkoitus kyllä ollutkaan, kuin kosmetiikkaa. Laadukas kosmetiikka on tuolla ainakin 30% edullisempaa kuin Suomessa ja mukaan tarttuikin mm. Diorin aurinkopuuteri, Cliniquen irtopuuteri, Biothermin Skin Glow-öljy sekä pari tuoksua.

Muutamat aamulenkitkin kävin näissä upeissa maisemissa juoksemassa ja kävin muutaman kerran hotellin kuntosalillakin. Ihan löhölomaksi ei onneksi matka siis mennyt, mikä hieman lievitti all inclusiven tehokkaan hyödyntämisen aiheuttamaa huonoa omaatuntoa... Kieltämättä sitä tuolla jatkuvasti notkuvien ruoka- ja juomatiskien äärellä mietti, että jos elämä olisi ainaista all inclusivea ja aurinkolomaa, niin eihän mikään tuntuisi miltään. Mieluummin sitä nauttii sen yhden laadukkaan kahvin kahvilassa rauhassa nautiskellen, tai juo lasillisen laadukasta viiniä hyvän ruoka-annoksen seurana, kuin mättää ruokailusta toiseen lautasen täyteen kaikkea mahdollista herkkua ja juo muovimukista hanaviiniä. Ei se määrä vaan se laatu. Ja se, ettei kaikkea aina ole tarjolla rajattomasti. :)

Ihanaista viikonloppua kaikille! Me päästään viimeinkin hakemaan Onni kotiin. Ihanat vanhempani pitivät koirulaista kaksi pitkää viikkoa luonaan hoidossa, joista toinen viikko oli ihan puhdasta extraa, jotta koira saataisiin Into-kissaan siedättymään. Nyt näyttää jo hyvältä, sillä loppuviikon aikana Onni ja Into on voitu pitää vapaana samassa tilassa ja eilen söivät jo korvat toisiaan hipoen vierekkäisiltä ruokakupeilta. Ei olisi uskonut, sillä "verenhimoinen" terrieri yritti alkuun vain ja ainoastaan päästä kissaan käsiksi (tassuiksi) ja haukata siitä palasen...

///

We spent our holiday in Gran Canaria, Puerto Rico. It was all fun and sunny! :)