Nyt olet vapaa ja mukana tuulen,
saat kulkea rajalla ajattomuuden.
Olet kimallus tähtien, pilven lento,
kasteisen aamun pisara hento.
Rakas ystävämme ja perheenjäsenemme nukkui ikiuneen viikko sitten. Onnilla alkuvuodesta todettu henkitorven ahtauma ja sydämen vajaatoiminta veivät koiran lääkityksestä huolimatta niin huonoon kuntoon, että ainoa koiralle oikea ratkaisu oli meille se kaikista vaikein, eli päästää Onni koirien taivaaseen.
Vein Onnin viime sunnuntai-iltana päivystykseen, kun koiran hengitys oli todella työlästä ja koira kärsi selvästi. Onnin oloa yritettiin kaikin mahdollisin keinoin helpottaa, mutta lopulta jouduin eläimen omistajan vaikeimpaan tilanteeseen, antamaan luvan koiran lopettamiseen.
En muista milloin olisin itkenyt niin paljon kuin viikko sitten. Autolla kotiin ajaessani kyyneleet sumensivat silmät niin ettei ajamisesta meinannut tulla mitään. Kotimatkalla näin kirkkaalla tähtitaivaalla tähdenlennon. Itkuin keskellä ajattelin; sinne se Onni nyt meni, tähdeksi taivaalle.
Ensimmäinen yö oli kamala, heräsimme koko perhe pienintä lukuun ottamatta keskellä yötä ja vain itkimme. Itkua on riittänyt senkin jälkeen, mutta se musertavin ja raastavin ikävä alkaa onneksi väistyä. Suru muuttaa muotoaan, ja muuttuu vähitellen kaipaukseksi ja haikeudeksi. Alkuviikko meni aika apeissa tunnelmissa ja huolehdimmekin asiat niin, ettei koululainen joutunut tulemaan yksin kotiin vaan aina oli jompikumpi vanhemmista vastassa. Lapset onneksi pääsevät surullisista ja vaikeista asioista ihmeen nopeasti yli, enää ei onneksi lasta itketä kesken kaiken vaikka Onni tulisikin mieleen.
Alle kokosin muutamia kuvia vuosien varrelta. Onni oli meille maailman paras koira, tietenkin. Se toi elämäämme mielettömät määrät iloa, hellyyttä, aktiivisuutta ja lempeyttä. Aika kultaa muistot, eikä pentuajan rikkoontuneita tavaroita tai muita koiranomistajan elämään kuuluvia ikävämpiä puolia tietenkään viitsi muistella. Kiitos että olit osa elämäämme Onni. <3
Tähän viimeiseen kuvaan kiteytyy Onnin elämänasenne: Elämä on ihanaa! Täysillä mennään ja aina valmiina kaikkeen. <3
Otan osaa <3 Onneksi on tuo viimeinen kuva...tuli itsellekin parempi mieli lopuksi :)
VastaaPoistaOivoi:( Otan osaa♥ Lemmikkieläimestä luopuminen on todella surullista ja raastavaa:((( Onnilla on varmasti nyt hyvä olla ja se katselee teitä tuikkivin silmin♥
VastaaPoistaVoih, voimia <3 <3
VastaaPoistaOtan osaa.. perheenjäsen <3
VastaaPoista♥
VastaaPoistaOsaanotto. Voimia koko perheelle. <3
VastaaPoistaOi ei! :'( Voimia surussa! Saman kokeneena tietää, että koira todellakin on perheenjäsen ja poismeno on musertava kokemus. Itkut ovat lohduttomia, mutta vain itkemällä helpottaa. <3
VastaaPoistaVoi pieni Onni <3 Itku tuli täälläkin. Voimia suruunne <3
VastaaPoistaVoimia! <3
VastaaPoista<3 Kovasti voimia suruunne <3 lämmin halaus <3
VastaaPoistaVähän haikeata tuntui kun tuli viikko sitten viesti että miten on käynyt, nyt kun näin kuvat tuli itku. Paljon olettekin kuvanneet sitä, hyviä kuvia. Muutama viikko sitten kun viimeisen kerran sen näin niin oli vielä täysi vauhti päällä, ihan saappaat jalassa lähtö mun mielessä. Tytöille pikaisia toipumisia, joko on uudesta haukusta ollut puhetta? S.
VastaaPoista♥ :'(
VastaaPoistaTäällä nessuja menee ja luin jutun silmät punaisena. Meillä on kaksi koiraa, kohta 11v ja 7v. ja pelkkä ajatus niistä luopumisesta saa kyyneleet vierimään. Mutta tuo on meidän kaikkien koirien omistajien joskus kohdattava. Onhan ne niin rakkaita <3 ettei niistä haluaisi mistään hinnasta luopua.
VastaaPoistaOman lemmikin menetys nousee niin kovin mieleen näistä, on se kova paikka. Osaanottoni Liina <3. Itkuhan noista kuvista uhkaa tulla.
VastaaPoistaKuvailemasi neljä kertaa läpi käyneenä tiedän todella, miten se raastaa. Ensin huoli, sitten päätös, sitten ikävä ja sen rakkaan puuttuminen. Mutta onneksi ovat muistot. Keittömme seinällä on kolmen viimeiseksi kuolleen koirani kuvat. Katson niitä joka viikko ja hymyilen. Muistot ovat ihania, eikä niitä voi kukaan ottaa pois. Voimia ikävään.
VastaaPoistaLämmin kiitos teille kaikille. <3 Jätän poikkeuksellisesti tällaisen kaikille yhteisesti osoitetun kiitoksen. Itku tulee, jos teidän kommentteja luen uudestaan läpi. Onnia on edelleen ihan hirveä ikävä. :'(
VastaaPoistaOsanottoni! <3 Sydäntä riipaisi kun luin kirjoituksesi. En pysty edes kuvittelemaan miltä omasta rakkaasta koirastamme luopuminen tuntuisi. Koira vaan on niin tärkeä perheenjäsen ja ystävä, joka muistuttaa hetkessä elämisen taidosta. Onneksi on kaikki hyvät muistot ja tarinat yhteisistä ajoista, joita lämmöllä muistella. Onni on varmasti ollut mieletön positiivinen vaikuttaja myös teidän lasten elämissä, jonka he aina tulevat jollain tasolla muistamaan. Paljon voimia! Ajan kanssa päivä päivältä suru varmasti helpottaa.
VastaaPoista<3
VastaaPoistaKiitos vielä kaikille. <3 Elämä jatkuu ja Onni on onneksi mukana meidän kaikkien muistoissa ja sydämissä.
VastaaPoista