Onnin kuolemasta on nyt kaksi viikkoa. Tuntuu iäisyydeltä ja silti samaan aikaan silmänräpäykseltä. Arki pakottaa silti meidät kaikki eteenpäin ja jatkamaan normaalia elämää. Reilu yksitoista vuotta sitten mennessämme naimisiin, pappi sanoi puheessaan: "Onni on piilotettu arkeen". Tuo lausahdus jäi puheesta mieleeni ja se on kyllä niin totta kuin vain voi olla. Onni on arjessa, sen iloissa ja suruissa. Tutuissa rutiineissa ja harvinaisemmissa juhlahetkissä. Perheestä ja rutiineista on viime aikoina tullut pidettyä entistä tiukemmin kiinni.
Isompi lapsi oli tehnyt käsityötunnilla Onnille naulakon. Kymmenenvuotias murehti, ettei naulakko ehtinyt käyttöön. Laitettiin se tuulikaapin seinälle avaimia varten, vaikkei se sille tarkoitettuun käyttöön ehtinytkään.
Rauhallista palmusunnuntain jatkoa. Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne. <3
Ihana naulakko ja hyvällä maulla tehty. S.
VastaaPoistaKiitos, niin minunkin mielestäni. <3
PoistaTÄRKEINTÄ on lähimmät!pitää vain antaa arvoa niille ja muistaa olla lähellä!
VastaaPoistaNiin totta! Kun vain aina arjen pyörityksessä muistaisi.
PoistaVoi, melkein kyyneleet tuli silmiin lukiessa. Kun me seitsemän vuotta sitten mietimme oman koiran (Helmin) ottamista, yksi mietittyvä asia oli se, että miten selvitään sitten kun koirasta joudutaan luopumaan. Meidän perheen naisväki ja erityisesti minä olen niin herkkis, että kun vanhempien kissa kuoli, elämäni loppui muutamaksi päiväksi. Jaksuja sinne edelleen ♥
VastaaPoistaKiitos Johanna! <3
VastaaPoista