Puulle löytyi paikka ylä-aulasta, työtilastamme. Viereen varasin karahviin vettä, jotta kastelu olisi helpompaa eikä pääsisi vaivan takia unohtumaan. Tuosta Bestä-kaapeista tehdyn tason päältä on siirtynyt valaisin sekä lasikupu toiseen paikkaan, joten jotakin "täytettä" se kaipasikin.
"Hei onks pakko, vähän tää poseeraaminen nolottaa..."
"Oikeesti, riittäis jo..."
"Noh, kelpaaks nyt? Vähänkö oon särmänä tässä".
Nyt vain toivotaan tälle yksilölle pitkää ikää ja kastelijalle parempaa muistia.
///
My new corokia. First one unfortunately dried and died...
Teillä on kyllä ihanan kaunista. Mä tykkään erityisesti tuosta taulujen ripustuksesta! Eikä kummituspuukaan ole pöllömpi.
VastaaPoistaVoi kiitos Karin. <3
PoistaIhana puu, ihana koira ja kauniit taulut. :-) Täällä on aina niin kiva vierailla.
VastaaPoistaKiva että tykkäät, kiitos Kati! <3
PoistaYks kysymys. Mistä tiesit, että edellinen kuoli? Olen meinaan tuota omaani ihmetellyt ja miettinyt, että onko siinä henki vai ei :))
VastaaPoistaCorocia on jo valmiiksi niin kuolleennäköinen, että oliko joku oikein selvä merkki, että nyt lähti viimeinen henkäys? Auta :D
No ainakin luulen sen tietäväni siitä, kun kaikki lehdet muuttuivat ihan kuiviksi ja putoilevat ihan hipaisustakin. Oksat ovat myös ihan rutikuivat. Ihan satavarmasti en kyllä exitusta ole diagnosoinut ja vähän varmuuden vuoksi aina silloin tällöin kuollutta puuta vielä kastelen. :D
PoistaIhana puu ja kauniita kuvia!
VastaaPoista