Paketteja ja yksi malttamaton lahjan odottaja

Eilen saatiin lähes kaikki jo hankitut lahjat isomman tytön kanssa paketoitua. Vielä on toki osa lahjoista ostamatta/tekemättä, mutta onneksi toistaiseksi tuntuu siltä että aikaa on hyvin eikä viime hetken paniikki ole ainakaan ihan heti iskemässä.

Paketeista tuli "aika" neutraaleja. Se oli kyllä tavoitekin, eli taidettiin paketoinnissa tyttären kanssa onnistua:)

Yksi lahja ostettiin lauantaina itsellemme. Sitä ei maltettu paketoida, vaan se otettiin eilen jo käyttöön. Iki-ihana klassikko, Sarpanevan valurautainen pata. Meillä tosiaan ei takkaa ole, joten talvisaikaan leivinuunia lämmitetään tiheästi. Uudessa padassa on hyvä haudutella erilaisia pataruokia ja onhan tuo muodollisestikin niin pätevä, että kehtaa suoraan pöytään nostaa.

Paketoinnin jälkeen illemmalla käytiin naapurissa glögillä. Kovin oli joku ollut malttamaton, sillä kolme pakettia oli poissa ollessamme avattu. Kaksi suklaista ja yksi puruluita sisältävä.
Heh, syyllistä ei taida olla vaikea arvata:

Onneksi Onni ei ollut kovin paljoa suklaita syönyt. Niiden kanssa saa pienen koiran kanssa nimittäin olla tarkkana, sillä suklaaha on koiralle myrkyllistä. Yhden xylitol-yliannostuksen Onni on jo aikoinaan saanut. Vaikka tuntuukin ihan hullulta, myös xylitol on koirille vaarallista. Onni oli varastanut täyden purkillisen lapsen xylitol-pastilleja ja syönyt niitä. Tuosta tapauksesta selvittiin onneksi säikähdyksellä hyvien kotihoito-ohjeiden turvin. Xylitolhan laskee koiran verensokerin hengenvaaralliselle tasolle jos xylitolia on syöty tarpeeksi. Onnin ikeniin hierottiin teelusikallinen hunajaa puolen tunnin välein useamman tunnin ajan. Aika vetkulaksi tuo pienen koiran laittoi, mutta onneksi tosiaan ei pahemmin sitten kuitenkaan käynyt. Melkein yhtä vaarallista on suklaa (etenkin tumma) ja näin jouluaikaan etenkin saa koiraperheissä olla tarkkana etteivät herkut joudu vääriin suihin.